Minulla oli mukanani oma digitaalikamerani. Sillä (tai oikeampaa olisi kai puhua se kuvista) olisin saanut somuistettua tätäkin sivua vaikka kuinka. Mutta hölmöyksissäni pyyhin kuvat pois! No, täytyypä muistaa ottaa se mukaan ensikerralla.
Luentokerta jakaantui oikeastaan kahteen osaan: aluksi meille kerrottiin erilaisten käyttäjien tärkeydestä. Sitten harjoitustöiden purkua, sekä vanhojen että myös uutta asiaa: käyttäjän hahmottaminen.
En taida ihmeemmin käsitellä sitä laululeikkiosuutta. Vaikkakin se saattoi olla koko luennon hyödyllisin osuus. Nimittäin (hölmöltä tuntuva) esimerkkikäyttäjän hahmottaminen!
Kait tässä tarkoitetaan sitä alkupuolta. No, niin minä ainakin oletan vapautuneesti. Ja tietenkin suon arvostelijoille oikeuden arvioida tätä aika vapautuneesti.
Aika iso osa käsiteltiin luonnollisesti erilaisia käyttäjiä, kuinka he muodostavat käyttäjäryhmiä. Ja kuinka suunnittelija on kaukana heistä norsunluutornissaan (luennoitsija taisi kylläkin puhua rautaesiripusta (joka on muuten Winston Churchillin ilmaus vuodelta -47)) suunnittelemassa jotain äärettömän hienoa juttua. Varsinkin isoissa organisaatioissa tämä on selvä ongelma.
Tietenkin asian voisi ratkaista jotenkin suodattamalla pois inhan myyntiorganisaation. Ja varsinkin yli-innokkaat myyjät, joidenka älykkyys on merimakkaran tasolla. Näitä asioita luennoija ei sanonut, se olisi luultavasti (=varmasti) herättänyt pahennusta.
Toinen asia, jota luennoitsija vältti sanomasta, oli raha. Mutta kyllä varsin selvästi saattoi havaita, että rivien välistä sanottiin: "hyvä sovellus = paljon täppää = kaunis sihteerikkö kehittäjille". No, ei tuota viimeistä...
Oikeastaan aika vaikeaa! Kun en ole enää oikeastaan työelämän palveluksessa. Soveltaminen jää silloin aikamoisen onnettomaksi jutuksi! Tietenkin teen omaa (aika laajaa, muuten) kotisivuani. Mutta oikeastaan ainoa minua kiinnostava käyttäjä olen minä itse! Olen omahyväinen kuin kissani!
Olen jopa onnettoman tyytyväinen kuulumaani! Enkä edes nukkunut koko aikana!
Olin todellakin luullut, että tämä pitäisi palauttaa tiistaihin kello 12 mennessä. Ja sitten väännän jotain tikerrystä aikaiseksi suunnilleen viimeisellä mahdollisella hetkellä, maanantain ja tiistain välisenä yönä (valokokiksen (joka on Coca-Cola Lightin nimitys) voimalla...). Mutta ei, se olikin maanantai!