Referaatti
Lyhentelin artikkelia " Judging Web Sites: Usability or Criticism?". Loppujenlopuksi siinä ei saatu varsinaista selvää lopputulosta asiasta. Mutta kyllähän siinä oli ideoita asiasta. Ja voi, olla ihan varma siitä, ettei tässä kysymyksessä ole mitään "oikeaa" ratkaisua.
Artikkelin alussa todetaan oikeastaan juuri tämä. Isoilla ihmisryhmillä on selkeät ja "oikeat" arvosteluperusteet WWW-sivustojen hyvyyden arvioimiseksi. Mutta nämä perusteet eivät ole samoja - ne saattavat poiketa toisistaan huomattavastikin.
No, aika laajasti on hyväksytty pari lähtökohtaa arvostelulle:
Nämä asettavat kuitenkin omia ongelmiaan.
Kritiikin ideana on arvioida sivujen laatua katsomalla sivuja. Tässä ongelman muodostaa nimenomaan "ajan muotivirtaukset". Voi hyvinkin olla niin, että joskus myöhemmin asia nähdään ihan toisenlaisena. Tietenkin arvostelija voi olla vähemmän hyvä...
Ja sitten voi hyvinkin olla niin, että nimenomaan arvostelun voimakkaasti tuhoama teos saa suosiota juuri siksi. Esimerkkinä voisi varmaankin mainita Ed Woodin "Plan 9 from Outer Space", jonka asema maailman huonoimpana (se on huono) elokuvana on horjumaton.
Ideana on laskea käyttäjien palvelun käyttömääriä. Tuloksena on siis oikein kaunis luku, joka on aika yksiselitteinen. Mutta varsinaisesti tämä luku ei varsinaisesti kerro paljoakaan! Se riippuu nimittäin aika voimakkaasti siitä, miten voimakkaasti palvelua on mainostettu.
Tämä lukema ei kuitenkaan sano mitään palvelun laadusta.
Lisäksi jokin palvelu, joka on nyt tärkeä, ei ehkäpä ole sitä tulevaisuudessa. Artikkelissa mainittin juuri se, että 50 vuotta vanhat bestsellerit eivät enää ole erikoisen kiinnostavia.
Esimerkkinä tästä voisi sanoa vaikkapa Ahlqvistin tuhoisat arviot Aleksis Kivestä.
Oikein hyvä esimerrki lienee Umberto Econ kirjassa "Ruusun nimi"!