Hammaslääkäri ja äänestämässä

Tiistaina 11.1.2000 kävin hammaslääkärissä. Ennen sitä kävin äänestämässä pressanvaalien ekalla klierroksella. Äänestän ihan aina ennakkoon (ja aina olen käynyt äänestämässä): pyörätuolini kanssa ei olisi mitenkään helppoa mennä varsinaiselle äänestyspaikalle.

Ennakkoäänestys on posteissa, kuten se on jo huomattavan pitkään ollut. Nyt kyllä postivirkailkijat uhkailivai asiaa lakolla (tai ilmeisesti italialaisella lakolla). Mutta ilmeisesti uhka oli saatu pois.

Kieltämättä nyt olisi ollut aika erinomainen tilanne jättää äänestäminen väliin: ehdokkaita on seitsemän, eikä joukossa ole yhtäkään kelvollista. Tosin siellä on muutama ihan poikkeuksellisen hirvittävä. Jotenkin pitäisi estää sellaisten ihan käsittämättömien eteenpäinmeno.

Suoritettuani tämän kansalaisvelvollisuuden, minulla olikin ilo mennä hammaslääkäriin.

Ensinnä tietenkin ilmoittautumiseen. Siellä varataan myöskin lisäaikoja, jos se on tarpeen.

Ja sittenpä puunaamaan hampaita. Minulla on käytössäni sähkömammasharja, joka onkin oikein erinomainen juttu. En nimittäin varmaankaan muuten saisi hampaitani puhdistettua (muistat varmaankin halvautumiseni).

Odotustila oli ihan tyhjä. No, ihmiset eivät varmaankaan halua tulla viettämään aikaansa siellä. Tietenkin jos jollakulla on melkoisen kieroutunut käsitys hauskanpidosta, niin...

Ja silloin se tietenkin tapahtui: juuri kun minut kutsuttiin sisälle, kamerasta loppuivat patterit.

Italialainen lakko. Oikeastaan se eri ole ollenkaan lakko; päinvastoin. Silloin tehdään nimenomaan ihan kaikki mahdollinen. Eikä todellakaan kiirehditä missään tilanteessa.

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.