Eihän voi oikeastaan nimittää urheiluksi sitä minun uintiani. No, ainakin jonkinlaista...
En oikeastaan pidä urheilusta! Siis sellaisesta, jossa joudun itse hikoilemaan. Mutta voin kyllä katsoa muiden rehkimistä. Siis sitä minä teen ihan mielelläni. En varsinaisesti töllää telkkarista jotain urheilutapahtumaa, mutta telkkari on auki.
Erikoisesti pidän F1-ajoista. Niitä minä jopa katselen. Seuraavassa on sitten parin vuoden PickF1 (tai jotain sinnepäin se oli). Siinä pyritään arvaamaan kuusi parasta ajajaa.
Olisin luultavasti vedonlyönninvälittäjän kannalta ihan täydellinen asiakas. Joskus onnistun saamaanm hyviäkin tuloikjsia. Mutta missään tapauksessa en erikoisen usein.
Tämä on kausi, jolloin Mika Häkkinen voitti maailmanmestaruuden. Ja minulla näyttää arvausmenestys seilaavan aika rajusti puoleen ja toiseen. Olin yleensä arvannut Mika Häkkisen voittavan: näyttää siltä, että kukaan ei oikeastaan uskonut hänen mahdollisuuksiinsa tuolloin. Toisena oikeastaan vakiona olin pannut Mika Salon kuudenneksi. No, se ei ollut ihan järkevä veikkaus: hän taisi sijoittua pisteille vain kerran koko kaudella. Monacossa ja silloinkin viidenneksi! No joo, eipä sitäkään suoritusta olisi uskonut mahdolliseksi sellaiselta surkimukselta: eipä ainakaan kukaan muu veikkaaja uskonut sitä mahdolliseksi.
Parhaimmillaan arvaukseni oli Itävallan osakilkpailkussa:
neljä ensimmäistä taysin oikein ja viideskin vain
paikan verran pielessä. Huonoin oli Belgian osakilpailu:
ei pisteen pistettä! No, se oli aivan karmea romuralli muutenkin.
Tai, eipä Italian osakilpailustakaan tullut yhtikäs
mitään: minä nimittäin unohdin panna osallistumiseni...