Paikallinen (siis Leppävaaran) kirkko. Se on ihan lähellä, muutaman sadan metrin päässä. Mutta eipä se kiinnosta minua todellakaan pätkääkään, en todellakaan ole uskonnollinen.
Kirkko on ihan hienon näköinen, lähinnä siitä tulee mieleen jokin luostari tai jotain sellaista. Mutta kaikki on jonkinlaisen vitikon takana. Jos aluskasvisuuden raivaisi pois, jäljelle jäisi upea mäntykangas. Ja kirkollahan olisi ihan valtaisia määriä rahaa, jolla hoidella asia. Mutta ei. Kuulemma liikenteen melu häiritsisi silloin - ja varmaankin papit rasittuisivat liikaa, kun joku tulisi jumalanpalvelukseen.
"Henkistä laiskuutta" (ja sehän on yksi seitsemästä kuolemansynnistä), murisi isäni tästä.
First of all, I'm not religious. But my local church would
be really near (few hundred meters), if I'd have desire for it.
Minun täytyy
todella sanoa, että tämä kirkko on kerrassaan upea:
tuo tiilipinta tekee oikeastaan alttaritaulun ihan tarpeettomaksi.
Ja kyllä tämä kirkko on kaltaiselleni pakanalle
huomattavasti kauniimpi kuin esimerkiksi Tapiolan kirkon kaltainen
piruntorjuntabunkkeri.
This looks really great! Simplicity makes it really beautiful.
Kirkon sisäpiha
se vasta heijastikin henkistä laiskuutta. Näyttää
kauniilta? Juu, niin näyttää. Mutta sade sun muut
luonnonilmiöt ovat tuhonneet pihan pohjamateriaalin. Tyypillinen
arkkitehdin töppö, kun ei ota ollenkaan huomioon, mikä
ilmastomme on. Minä tipahdin melkeinpä pyörätuolista
kahdesti.
Kirkonpalvelijoiden mukaan arkkitehti ei anna panna asfalttia pihaan. Kieltämättä se olisikin kerrassaan typerä ideakin. Mutta mikseivät he sitten pane pihalle ihan sitä tismalleen samaa materiaalia, kun alunperin? Rahastahan ei todellakaan ole puutetta!
Siis luokiteluna tuo piha saa ehdottomasti heikoimman mahdollisen arvosanan pyörätuolin käyttäjältä: kuin Tallinnman kadut.
This looks really nice and beautiful. Hmm, I must think
our winter, then this place is really far from nice!