Ari on nyt tainnut pitää enemmän synttäreitä
täällä kuin muualla. Siinä on jo melkomoinen
saavutus!
Ari osti kaupasta muutaman muovikassin kaikenlaista murkinoitavaa. Ja Ökö oli luonnollisesti ihan innoisaan niistä.
Ari had bought a few plastic-bags of food. And naturally
Ökö was really thrilled.
Sen jälkeen oli vuorossa astioiden tiskaaminen. Ja tässä vaiheessa Ari sai sanottua nerokkaan lausahduksen: "harvat saavat tahroja aikaiseksi lasituksen alle". Kieltämättä näin varmaankin on. Aika iso syy tuohon lienee Arin käyttämä biologinen puhdistusmenetelmä: jota yleensä kutsutaan nimellä mädätys.
Before everything Ari washed dishes. I cannot say the actual state of that, because no-one had taught to me so horrendous words.
Tässäpä on sitten kaikenlaisia ostoksia. Ja takana Ökö töllää.
Here are things for the big orgy.
Herneet ja maissi (ja niissä on ihan valtaisia määriä valkosipulia ja voita) ovat molemmat erittäin oleellinen juttu Mujusen synttäreillä.
Peas and corn are really essential thing. With a lot of
garlic. And even much more butter!
Ihan oleellisen tärkeä juttu on kinkku. Tässä sitä tungetaan kinkkupussiin. Suolavettä on saatu kinkkuun ihan kiitettäviä määriä:alunperin kinkku painoi ilmeisesti kuutisen kiloa. Paistamisen jälkeen ehkä kolme.
Ham is really essential thing in our Xmas.
Sinappi on ilmeisesti aika oleellinen juttu. Vanhempani olivat antaneet jo hänelle jonkin sinapin: siis itsetehdyssä voi ottaa ihan älyttömiä riskiratkaisuja. Ja kyllä ne tuntuivat toimivan ihan mukavasti.
Ja kyllä se ilmeisesti toimi ihan kohtuullisen hyvin. Vaikkakin sadistinen hihitys ei varsinaisesti herättänyt luottamusta.
Mustard is really important thing with ham.
Yläkaapista löytyy se viski.
One need booze for mustard.
Ökö kerjäsi katkarapuja. Kunnes se sai hellyytettyä Arin, joka antoi katkaravun. Mutta ei syöminen ole oleellista; kerjääminen on.
Ökö made Ari to offer a shrimp to her. But did
she eat it? No, of course not!
Sisareni Annan poika Pauli kävi katsomassa pippaloiden alkua. Ja upea aukko se vain on.
My sister's son Pauli visited there. His teeth
are still missing...
Kilosta voita syntyi tällainen voiveistos. Kuulemma sen nimi oli: "stairs to heaven". Ja nämä olivat todelliset kevytsynttärit: suunnilleen kaikki käytetty voi oli tuossa. Ja kermaakin meni vain onnettomat parisen desiä!
This butter-sculpture is called: "stairs to heaven".
Tällaista ajateltiin alkuryypuksi. Ei tosiaankaan erikoisen hyvä idea. Sen havaitsee heti jo hajusta. Joka on sellainen, että voisi kuvitella tuon vievän näön mukanaan. Mutta haju on niin karmea, että kovin isoa määrää ei voi juoda. Muistaakseni tämä hirvitys tuli edellisillä Mujusen synttäreillä.
Some kind of appetizer drink? But not that, it has really
repulsive smell.
Alkuruokana oli tälläkertaa kaikenlaisia rapuja: katkarapuja (tavallisia ja lämpimän veden (nissä on mukana myös haju)) sekä ravunpyrstöjä (ne oli tilliliemessä). Tarkoitus oli syödä ne voidellulta paahtoleivältä. Ari oli silpunnut tilliä niitten päälle. Mutta huomattavasti suositumpaa oli kuitenkin chili-majoneesi. Ja kaikki vedettiin skumpalla alas.
We started with shrimps on toast. And champagne. Lots of
it.
Kaipaavaa kinkuntölläystä. Ihan kohta sitä saa, voitte olla varmoja.
One gets ham!!
Itseasiassa Merja oli ihan ainoa, joka sattui syömään pilaantunutta ruokaa. Tietenkin saattoi olla niin, että neljänä edellisenä yönä (ja päivällä, radioteleskoopithan eivät välitä hajavalosta) olleilla havaintovuoroilla oli tullut syötyä jotain ihan sopimatonta.
Actually Merja was
the only woman in our group!
Kyllä juotavaakin oli . Mutta kovin heikoksi sen kulutus on mennyt. Selvä - ja kovin ikävä - merkki siitä, että porukkaa alkaa ikä painamaan!
And then there was something to drink.
Kyllä mussutettavaa riitti ihan kiitettävästi. Ja jos vielä ähky ei vaivaa, niin se tarkoittaa selvästi sitä, ettei vielä ole syönyt riittävästi.
We ate. And ate. And...
Sittenpä jälkiruokaa. Englannista oli löytynyt perinteistä englantilaista jouluvanukasta. Joka varmaankin edustaa tyypillisimmillään sikäläistä gastronomiaa. Mutta asiaa auttaa ihan hyvin päälle ruiskaistu runsas spray-kermavaahto. Joka oli Tuc-keksilläkin jokseenkin pervo kokemus.
English Christmas pudding. And a lot of whipped cream!
Stilton-juusto on ilmeisesti toinen esimerkki sikäläisestä gastronomiasta. Sitähän voi tehdä vain mnuutamissa kreivikunnissa siellä. Ja tuossa on sitten asiakirjat, jotka todistavat, että sieltä tuo on.
Olen antanut ymmärtää itselleni, että tuo juusto haisee (tai oikeastaan sana 'löyhkätä' olisi lähempänä totuutta) aika voimakkaasti. Mutta ei!
Ilmeisesti maineeni löyhkäävien juustojen tuhoaajana on ansaittu. Mutta norjalainen vuohenjuusto on minulle kuitenkin liikaa. Ei se löyhkää (siis ainakaan ihan hirvittävän paljoa). Mutta pelkkä olemus. HUH!
Then there were cheeses. Like this stilton.
Olin jättänyt tietokoneen, jolla teen WWW-sivuni, auki. Ja tämän verran siihen tuli! Tietenkin tällaisen arvostelun jälkeen ensivuonna tulee vieläkin vähemmän. Mutta toisaalta, entäs sitten?
Eli siis keskiviikko tänävuonna. Klo 22.15 ensimmäinen kierros kinkkua on jo syöty. Pasi naukkailee keittiön nurkassa salaa BonAquaa... Bearnaise-kastiketta on vielä jäljellä liki litra. Missä vika?
Murkinoinnin jälkeen TePe (siis professori Teemu-Pekka Virtanen) röhötti sohvallani. Kun kaikki veri oli varmaankin vatsassa sulattamassa murkinaa.
One has to lie down now!
Ilmeisesti jonkinlainen kuva minusta on suunnilleen pakollinen. Mutta en muuten tiedä, olisinko kelpuuttanut tätä muuten.
Obligatory picture of me...
Kuvat lahjuksista ovat lähinnä alo:n tekosia. Hänelläkin oli digitaalikamera ja ennenkaikkea erinomainen paikka.
Tuossa kuvassa Ari taitaa olla ensimmäisenä Wappuna (sikamaisen kauan sitten). Eli jos kaunistautuminen vie sen "ohi", on varmaankin syytä lopettaa (ja ottaa yhteys kosmetiikkatuottajiin, jotka taatusti ottavat ohjeet vastaan riemusta kiljuen). Mutta peilissä näkyy kammottava totuus. Huolta ei todellakaan ole!
In the picture, there's Ari about roughly 20 years ago.
One can easily see some differences...
Lahjanjaossa juodaan jokaisen lahjan/käärepaperin kohdalla. Ei nyt todellakaan vissyä, mutta kyllä juoma on lainentunut huomattavasti. Nimittäin ihan ensimmäisillä kerroilla juotiin raakaa viinaa. Ja paljon. Nyt nössötetään shamppanjaa.
One drinks for every present or wrapping. And there are
quite many of them...
Tänävuonna ideana oli korvien kaunistaminen. Tämä vekotin oli tarkoitettu lähinnä nenäkarvojen leikkaamiseen, mutta kyllä korvakarvatkin hoituvat.
This trimmer is for nasal hair. But it is just as efficient
for hair of ears.
Sitten annettiin tällaisia tikkuja, joilla voi kaivella korvasta töhkää. Vaikkakin korvalääkäri on suositellut sopivaksi sellaiseksi koivuhalkoa, paksua sellaista.
One should use these sticks for ears.
Kyllä sen saa tungettua: senkuin vaan runtsauttaa kunnolla.
Okay, one gets it into there!
Ensin hommaa teki ajankulukseen Turtiaisen Pasi. Sitten - seuraavan päivän iltapäivällä - Uusmäen iskujoukko. Elikkä Arille ei jäänyt paljoakaan tekemistä seuraavana iltana.
Tässä on sitten pippaloiden hylsyvarasto. Juomien laatu on kyllä ihailtavan korkea. Mutta tarkemmalla katsomisella huomaa sitten puuttuvan asian: ei yhtään viinapulloa! Ja viiniäkin on vain yksi onneton. Takana olevaan koriin pannaan alkoholitrtomin limppojen tyhjät pullot. Ja sitä vasta käytettiinkin. Hyi häpeä!
Here are the used bottles.
Nyt ollaan jo huomattavasti voiton puolella: laseja siirretään pesukoneesta astiakaappiin. Ja niinkuin yhdeksänätoista edellisenä vuonna: vähintään yksi shamppanjalasi hajoaa.
Now, we are really near of the end!!