Ari on nyt tainnut pitää enemmän synttäreitä
täällä kuin muualla. Siinä on jo melkomoinen
saavutus!
Ari osti kaupasta
muutaman muovikassin kaikenlaista murkinoitavaa. Ja Ökö
oli luonnollisesti ihan innoisaan niistä.
Ari had bought a few plastic-bags of food. And naturally
Ökö was really thrilled.
Sen jälkeen oli vuorossa astioiden tiskaaminen. Ja tässä vaiheessa Ari sai sanottua nerokkaan lausahduksen: "harvat saavat tahroja aikaiseksi lasituksen alle". Kieltämättä näin varmaankin on. Aika iso syy tuohon lienee Arin käyttämä biologinen puhdistusmenetelmä: jota yleensä kutsutaan nimellä mädätys.
Before everything Ari washed dishes. I cannot say the actual state of that, because no-one had taught to me so horrendous words.
Tässäpä
on sitten kaikenlaisia ostoksia. Ja takana Ökö töllää.
Here are things for the big orgy.
Herneet ja maissi
(ja niissä on ihan valtaisia määriä valkosipulia
ja voita) ovat molemmat erittäin oleellinen juttu Mujusen
synttäreillä.
Peas and corn are really essential thing. With a lot of
garlic. And even much more butter!
Ihan oleellisen tärkeä
juttu on kinkku. Tässä sitä tungetaan kinkkupussiin.
Suolavettä on saatu kinkkuun ihan kiitettäviä määriä:alunperin
kinkku painoi ilmeisesti kuutisen kiloa. Paistamisen jälkeen
ehkä kolme.
Ham is really essential thing in our Xmas.
Sinappi on ilmeisesti
aika oleellinen juttu. Vanhempani olivat antaneet jo hänelle
jonkin sinapin: siis itsetehdyssä voi ottaa ihan älyttömiä
riskiratkaisuja. Ja kyllä ne tuntuivat toimivan ihan mukavasti.
Ja kyllä se ilmeisesti toimi ihan kohtuullisen hyvin. Vaikkakin sadistinen hihitys ei varsinaisesti herättänyt luottamusta.
Mustard is really important thing with ham.
Yläkaapista löytyy se viski.
One need booze for mustard.
Ökö
kerjäsi katkarapuja. Kunnes se sai hellyytettyä Arin,
joka antoi katkaravun. Mutta ei syöminen ole oleellista;
kerjääminen on.
Ökö made Ari to offer a shrimp to her. But did
she eat it? No, of course not!
Sisareni Annan poika
Pauli kävi katsomassa pippaloiden alkua. Ja upea aukko
se vain on.
My sister's son Pauli visited there. His teeth
are still missing...
Kilosta
voita syntyi tällainen voiveistos. Kuulemma sen nimi oli:
"stairs to heaven". Ja nämä olivat
todelliset kevytsynttärit: suunnilleen kaikki käytetty
voi oli tuossa. Ja kermaakin meni vain onnettomat parisen
desiä!
This butter-sculpture is called: "stairs to heaven".
Tällaista
ajateltiin alkuryypuksi. Ei tosiaankaan erikoisen hyvä idea.
Sen havaitsee heti jo hajusta. Joka on sellainen, että voisi
kuvitella tuon vievän näön mukanaan. Mutta haju
on niin karmea, että kovin isoa määrää
ei voi juoda. Muistaakseni tämä hirvitys tuli
edellisillä Mujusen synttäreillä.
Some kind of appetizer drink? But not that, it has really
repulsive smell.
Alkuruokana
oli tälläkertaa kaikenlaisia rapuja: katkarapuja (tavallisia
ja lämpimän veden (nissä on mukana myös haju))
sekä ravunpyrstöjä (ne oli tilliliemessä).
Tarkoitus oli syödä ne voidellulta paahtoleivältä.
Ari oli silpunnut tilliä niitten päälle. Mutta
huomattavasti suositumpaa oli kuitenkin chili-majoneesi. Ja kaikki
vedettiin skumpalla alas.
We started with shrimps on toast. And champagne. Lots of
it.
Kaipaavaa kinkuntölläystä.
Ihan kohta sitä saa, voitte olla varmoja.
One gets ham!!
Itseasiassa Merja
oli ihan ainoa, joka sattui syömään pilaantunutta
ruokaa. Tietenkin saattoi olla niin, että neljänä
edellisenä yönä (ja päivällä, radioteleskoopithan
eivät välitä hajavalosta) olleilla havaintovuoroilla
oli tullut syötyä jotain ihan sopimatonta.
Actually Merja was
the only woman in our group!
Kyllä juotavaakin
oli . Mutta kovin heikoksi sen kulutus on mennyt. Selvä -
ja kovin ikävä - merkki siitä, että porukkaa
alkaa ikä painamaan!
And then there was something to drink.
Kyllä
mussutettavaa riitti ihan kiitettävästi. Ja jos vielä
ähky ei vaivaa, niin se tarkoittaa selvästi sitä,
ettei vielä ole syönyt riittävästi.
We ate. And ate. And...
Sittenpä jälkiruokaa.
Englannista oli löytynyt perinteistä englantilaista
jouluvanukasta. Joka varmaankin edustaa tyypillisimmillään
sikäläistä gastronomiaa. Mutta asiaa auttaa ihan
hyvin päälle ruiskaistu runsas spray-kermavaahto. Joka
oli Tuc-keksilläkin jokseenkin pervo kokemus.
English Christmas pudding. And a lot of whipped cream!
Stilton-juusto on
ilmeisesti toinen esimerkki sikäläisestä gastronomiasta.
Sitähän voi tehdä vain mnuutamissa kreivikunnissa
siellä. Ja tuossa on sitten asiakirjat, jotka todistavat,
että sieltä tuo on.
Olen antanut ymmärtää itselleni, että tuo juusto haisee (tai oikeastaan sana 'löyhkätä' olisi lähempänä totuutta) aika voimakkaasti. Mutta ei!
Ilmeisesti maineeni löyhkäävien juustojen tuhoaajana on ansaittu. Mutta norjalainen vuohenjuusto on minulle kuitenkin liikaa. Ei se löyhkää (siis ainakaan ihan hirvittävän paljoa). Mutta pelkkä olemus. HUH!
Then there were cheeses. Like this stilton.
Olin jättänyt tietokoneen, jolla teen WWW-sivuni, auki. Ja tämän verran siihen tuli! Tietenkin tällaisen arvostelun jälkeen ensivuonna tulee vieläkin vähemmän. Mutta toisaalta, entäs sitten?
Eli siis keskiviikko tänävuonna. Klo 22.15 ensimmäinen kierros kinkkua on jo syöty. Pasi naukkailee keittiön nurkassa salaa BonAquaa... Bearnaise-kastiketta on vielä jäljellä liki litra. Missä vika?
Murkinoinnin jälkeen
TePe (siis professori Teemu-Pekka Virtanen) röhötti
sohvallani. Kun kaikki veri oli varmaankin vatsassa sulattamassa
murkinaa.
One has to lie down now!
Ilmeisesti
jonkinlainen kuva minusta on suunnilleen pakollinen. Mutta en
muuten tiedä, olisinko kelpuuttanut tätä muuten.
Obligatory picture of me...
Kuvat lahjuksista ovat lähinnä alo:n tekosia. Hänelläkin oli digitaalikamera ja ennenkaikkea erinomainen paikka.
Tuossa
kuvassa Ari taitaa olla ensimmäisenä Wappuna (sikamaisen
kauan sitten). Eli jos kaunistautuminen vie sen "ohi",
on varmaankin syytä lopettaa (ja ottaa yhteys kosmetiikkatuottajiin,
jotka taatusti ottavat ohjeet vastaan riemusta kiljuen). Mutta
peilissä näkyy kammottava totuus. Huolta ei todellakaan
ole!
In the picture, there's Ari about roughly 20 years ago.
One can easily see some differences...
Lahjanjaossa juodaan
jokaisen lahjan/käärepaperin kohdalla. Ei nyt todellakaan
vissyä, mutta kyllä juoma on lainentunut huomattavasti.
Nimittäin ihan ensimmäisillä kerroilla juotiin
raakaa viinaa. Ja paljon. Nyt nössötetään
shamppanjaa.
One drinks for every present or wrapping. And there are
quite many of them...
Tänävuonna
ideana oli korvien kaunistaminen. Tämä vekotin oli tarkoitettu
lähinnä nenäkarvojen leikkaamiseen, mutta kyllä
korvakarvatkin hoituvat.
This trimmer is for nasal hair. But it is just as efficient
for hair of ears.
Sitten
annettiin tällaisia tikkuja, joilla voi kaivella korvasta
töhkää. Vaikkakin korvalääkäri on
suositellut sopivaksi sellaiseksi koivuhalkoa, paksua sellaista.
One should use these sticks for ears.
Kyllä sen saa tungettua: senkuin vaan runtsauttaa kunnolla.
Okay, one gets it into there!
Ensin hommaa teki ajankulukseen Turtiaisen Pasi. Sitten - seuraavan päivän iltapäivällä - Uusmäen iskujoukko. Elikkä Arille ei jäänyt paljoakaan tekemistä seuraavana iltana.
Tässä on
sitten pippaloiden hylsyvarasto. Juomien laatu on kyllä ihailtavan
korkea. Mutta tarkemmalla katsomisella huomaa sitten puuttuvan
asian: ei yhtään viinapulloa! Ja viiniäkin
on vain yksi onneton. Takana olevaan koriin pannaan alkoholitrtomin
limppojen tyhjät pullot. Ja sitä vasta käytettiinkin.
Hyi häpeä!
Here are the used bottles.
Nyt ollaan jo huomattavasti
voiton puolella: laseja siirretään pesukoneesta astiakaappiin.
Ja niinkuin yhdeksänätoista edellisenä vuonna:
vähintään yksi shamppanjalasi hajoaa.
Now, we are really near of the end!!