Pauli 12

Tämä järjestettiin tänävuonna helatorstaina. Mikä o tietenkin erittäin kilttiä, koska seuraavana viikonloppuna on Monacon F1. Ja se on aika iso juttu!

Tuomet (Prunus padus) olivat nyt täällä täydessä kukassa. Ja itseasiassa harvinaisin koskaan saamani perhonen, tuominopsasiipi (Satyrium pruni), asustaa juuri tuomessa.

Birthday of my nephew Pauli was held in Ascension day. Very nice thing, because I watch Formula One Grand Prix of Monaco. And that's during weekend.

Bird cherries (Prunus padus) were blossoming. Now is the time for them. When I was collecting butterflies, my very rarest one (black hairstreak (Satyrium pruni)) lived on just those trees.

 

Masssa-Mika plantaasillaan. Edessä on norjanangervoja. Tyypillinen arktinen laji: sitten kun kesä tulee, toimitaan hulluna. Niin se täkäläisessä luonnossa on. Talven ajan yritetään jotenkin kärvistellä. Sitten kesän aikana tuotetaan ihan kaikki, mitä koko muuna vuonna tarvitaan. Eli sinä lyhyenä aikana teho on huipussaan.

Mika is standing on his garden. These plants are some sort of spiraeas. Here all plants must be suitable for out climate. Winter is really hard thing. Then comes Summer and all plants have to be very efficient. Because they have to produce all stuff for whole year.

Same efficiency in southern arctic are, too.

 

Pauli sai minulta viimeisimmän Harry Potterin. No tuo kirja minulle tungettiin kirjakaupasta. Ilmeisesti se oli erittäinkin toivottu lahja.

Ja kieltämättä käsi on aika hassusti. Ymmärtäähän sen: kipsi on otettu pois päivä tai pari sitten. Juuri kun on oppinut toimimaan sen kanssa. Ja altapaljastuneet lihakset ovat vielä aika surkeita ruipuleita. Mutta kyllä se siitä...

Pauli got last Harry Potter from me. I don't really know the name of that book.

As You can see, his hands look quite funny. He had a cast. It was removed a few says ago.

 

Kyllä "sille toisellekin" pitää antaa "lohdutuslahja". Tuuli sai jonkinlaisen "ötökkäkirjan". Se auttaa pikkuisen ymmärtämään, mitä pihaltalöytyvät iljetykset oikeastaan ovat.

Other kid should get some kind of "comforting present". This time Tuuli got a book about bugs and such. Of critters, one could find from garden.


 

Ensialkuun oli kaikenlaisia suolaisia juttuja. Esimerkiksi kinkku- ja kanapiirakkaa. Kinkkupiirakka on vanha juttu (mutta ei se sitä huonoksi tee). Uutena ihmeenä oli se kana-juttu. Ihan hyvää silti.

No joo, kyllä siellä oli myös kaikenlaisia pikkuleipiä. Pari lajia minbulle sopivia (siis sokerittomia). Varsinkin sellaiset kookosta sisältävät olivat herkullisia.

In the beginning, there were all kind of salty stuff. One pie with ham and one with chicken.

Okay, there were biscuits, too. And then some, that are suitable for me.

 

Syntymäpäiväkakun kynttilöiden puhaltaminen sammuksiin on aika oleellinen juttu.

Pauli ei itse tainnut oikein pitää asiasta. Mahdollisimman nopea puhallus. Pappa onnistui nappaamaan tällaisen. Mutta Pauli liikkui niin kiivaasti, että onnistui tärähtämään.

Very important thing in every birthday is "blowing the candles". But Pauli wasn't so eager to do it. He did it really extremely rapidly. But my father succeeded to take this picture. Okay, this picture isn't technically very big success. But better than nothing!


Kakkukynttilöiden puhaltaminen oli todellakin kiivastahtinen juttu.

Ihmisten reaktiosta päätellen se om tapahtunut!

From reactions of people, one can see, that "blowing the candles" has been done.

Kakku olitäkkainen raikas luomus. Oikeastaan ihan hyvä juttu: makea ätläkkä juttu ei ole mitenkään herkullista. Ainakaan sitä ei voi olla syömättä ihan liikaa...

Cake was rather "fresh". That's much more delicious that hyper-sweet stuff.

Kyllä kakku oli nassikoidenkin mieleen! Olen tuossa nassikkapöydän päässä. Se on erittäin järkevä paikka, koska pääsen siihen helposti pyörätuolillani.

Kids clearly understood, that now there's some delicious stuff. I sit at end of table because that's simply rather easy thing to do.

Syntymäpäivänsankaristakin on ihan hyvä olla kuva.

Luulen, että isäni nappasi tämän kuvan. Pauli leikkii legoista tehdyllä ritarinlinnan portilla. Tosin en tosiaankaan nimittäisi noita legoiksi. Niiden pääidea oli rakentaa itse. Siinä oppi myös avaruudellista ajattelua.

Eli olen sanonutkin jo moneen kertaan, näitä ei voi nimittää legoikse!

Naturally one should have picture of Pauli, too!

He got these as present.

Kun tulen kotiini, menen suunnilleen heti makuuhuoneeseeni vaihtamaan kengät ja verkkarihousut. Silloin Ökö aloittaa surkean huudon: "Olli hylkää minut julmasti uudelleen".

Ökö was really extremely happy, when I came back. Then I went to bedroom to change shoes and trousers to cozier ones. Meow. MEOWW! Obviously she thinks, I have abandoned her...


Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.