Tarun pippalot

Alunperinhän nämä järjestettiin, koska julkisivuremontti (tyypillistä kylläkään, minulla ei ole kuvan kuvaa remontoijien saamista tuloksista, nimittäin lähdin (aika huomattavana osaasyynä siinä oli invataksin käsittättömän iso myöhästyminen) ja tulin pimeän aikana - ja lisäksi satoi) Tarun talossa oli päättynyt. Tekosyyhän se oli, mutta ihan hyvä sellainen! Ai niin, päivämäärä oli 17.10.1998.

Kuvassa on sitten illan sankaritar yhdessä nymfipapukaijansa Sulon kanssa. Napsauttamalla kuvaa saat hirviömäisen ison version asiasta!

Tämä oli muuten ihan ensimmäinen kerta, kun otin uuden digitaalikamerani mukaan. Ja opinkin pari asiaa: se on aivan hirvittävä patterisyöppö ja nämä kuvat taitavat kuitenkin olla turhan isoja.

Siellä pippaloissa olin ylvästellyt nopeudellani tehdä WWW-sivuja. Että katsokaa aamulla. Kello 05:15 olin saanut alustavasti tämän suomenkielisen version kasaan. Silloin sentään järki voitti ja menin nukkumaan (tietenkin olisin voinut touhuta parisen tuntia englanninkielisen version parissa ja sitten olisikin alkanut carttien Australian osakilpailu (jos se olisi ollut kunnollisten F1-autojen kilpailu, silloin valvominen olisi ollut selviö)).

Puheenaiheina illan kuluessa tuntui olevan laitesukellus, laitesukellus ja laitesukellus (niin oikeastaan täytyy vielä mainita laitesukellus, ettei se vain unohtuisi)...

Paikalla oli siis viisi (5) sukellusta harrastavaa.

Syötävänä oli (luomu)lampaan savustettu viulu, (luomu)lohkoperunoita (kahtakin lajia (ne valkosipulilliset olivat parempia)), jotain salaattia (aika tavanomaista, kait) ja ruusukaaleja (en tietenkään syönyt sellaisia iljetyksiä). Tässä alkaa herätä luonnollisesti kysymys: onko Taru hurahtanut luomu-hömppään?

Ja ruoka maistui...

Eivätkä hekään näyttäneet valittavan asiasta.

Tämä kuva oli ihan pakko panna tänne. Muutenhan kuvittelisi, että tunnelma tilaisuudessa oli kuin jossain laitesukeltajien kansoittamissa herännäisjuhlissa. Pääasiassa ei sentään niin tuhoisaa!

Tenavat ne tykkäävät elukoista! Palavasti!

Sittenpä jonkinlainen kuva Tarustakin! Kyllähän sellainen olla pitää (no joo, onhan täällä jo joitain, mutta ei yksi lisää mitenkään pahenna asiaa)!

Sittenpä onkin vuorossa ihan pakollinen kuva minusta itsestäni. Sitä ei ilmeisesti voi välttää!


Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.