Taas oikeastaan samanlainen Wappu kuin aina ennenkin. Mutta ei missään tapauksessa huono, ei! Vertailepa vaikka Wappuun 1997. Wappu 99 ei ole juuri mistään kotoisin...
Tänä Wappuna oli kerrassaan kuumaa. oikeastaan helteistä (ainakin säätiedotuksessa luvattiin lämpimintä Wappua kymmeneen vuoteen - joka onkin huomattavasti miesmuitia pitempi aika). Minä en sellaisesta ihmeemmin pidä; pyörätuolini hiostaa jokseenkin sietämättömästi!
Lämpöä oli maksimissaan 26,1C ja miniminä
6,1C. Se on paljon, niin paljon, että sammumisesta ulos saattaa
jopa selvitä ilman keuhkokuumetta.
Saavuin juhlapaikalle silloin kuin pitikin, 19:30. Mutta ilmeisesti se oli kuitenkin selkeästi liian aikaista!
Koko Otaniemi oli tähän aikaan todella hiljainen. Vähän tyyliin huopatossutehtaassaa kesälomaseisokin aikaan.
Hänelläkin on oma sivunsa.
Selkeästi näkee, että hänen digitaalikamerassaan
riittää kapasiteettia vaikka kuinka. Sillä voi
ottaa helposti aikamoisen läjän kuvia!
Tartarpihvi on oikeastaan
ihan klassinen ruokalaji siellä. Oikein mukavaa, että
saatoin hyödyntää tällä tavoin Turtiaisen
Arjaa! Hän ottaa siis murkinaa minulle. Ja takana on
TePe Virtanen.
Tässä
sitten jokin onneton kuva sen syömisestä. Kuvassa on
Voipion Mikko, joka joutuu kuuntelemaan Loukon Antin
jotain täydellistä suunnitelmaa...
Ja tässä on sitten varsinainen tartarpihvi. Raakaa (paisti)jauhelihaa, kapriksia, suolakurkkua, sipulimurskaa. Ja sitten koko jutun päälle raaka kananmuna. Muistuttaa ilmeisesti lähinnä jotain iljettävämpää kolaria...
Ja kaikki lihassa ja kanamunassa piilevät pöpöt...
Maamiehen
Taru tuli pikkuisen (aika paljonkin) myöhemmin. Olki
ollut joissain muissa pippaloissa, jotka olivat ilmeisesti olleet
ihan kohtuulliset: hän oli aika tillin-tallin. Myöhemmin
kuitenkin paljastui (hän oli nimittäin jo ihan
hyvässä
kunnossa Ullanlinnanmäellä), ettei hän ollutkaan
kovin voimallisessa; hän oli todellakin väsynyt!
No, se ei meitä ihmeemmin häirinnyt! Keskustelunaiheena
oli lähinnä se, pitäisikö hänelle juottaa
pontikkaa (ei ihmeempää reaktiota kyseisestä
ehdotuksesta)
vai panna oliivi napaan (voimakasta inhonnyrpistelyä).
Retuperän WBK (englanniksi) huolehti omalla tavallaan yleisön viihdyttämisestä. Täytyy todellakin myöntää, että tämän joukon kunto on varsin huomattava. Tuo autohan on jonkin tehdaspalokunnan jäämistöä (kuvaa tarkemmin katsoessa siinä lukee "GRANKULLA F.B.K."). Ja taidepläjäyksiään he ovat tuottaneet ympäri maailman tunnetuimpia konserttihalleja - yleensä erittäin kaukana niistä. Noin ohimennen kuunneltuani olin hämmentynyt: jotkin heistä soittavat jopa oikein. Mutta eipä vaikutelma kovin pitkään kestänyt...
Kyllähän siellä on puheita ja vaikka mitä. Mutta ei sen anna häiritä...
Kuulemma kuvassa on laulamassa YL (jolloin kaikki PK:hon kuuluvat
saavat voimallisen yökötyskohtauksen).. Kuulemma nyt
EUn aikana kansallisia arvoja tulee vaalia, vaikkapa laulamalla
isänmaallisia lauluja ja ryyppäämällä
(PKn jäsenten mielestä pitää ryypätä
ja laulaa isänmaallisia lauluja). Epäisänmaallisten
laulujen tahtiin ei ole niin mukavaa ryypätä...
Pippaloissa ihmettelimme missä Mujusen Ari oikein luuraa. Huhuat asiasta paisuivat aika villeiksi. Todellisuudessa hän oli ilmeisesti juontamassa jotain tilaisuutta. Uskokoon, kuka haluaa...
Ja Tarukin oli näin pirtsakkana
siellä.
Suunnilleen epäluonnollista noin aikaiseen aamusta. Mutta
hän oli kuulemma herännyt lähdettyäni ja
jäljelle
jäänyt joukkio oli tutkinut Otaniemeä kohtuullisella
menestyksellä.
Pääsimme sieltä
pois invataksilla. Mukaan oli tosin tarttunut Mujusen Ari ja
teekkaripallo.
Helmi oli karannut ilmeisesti edellisenä yönä, pompannut kait parvekkeelta. Sellainen ei todellakaan kohota mielialaani.
Nyt (4.5) se oli tullut takaisin! Ja ainoa jälki on pikkuinen haava nenässä! Kissat ovat melkoisen uskomattomia olentoja.
Vanhempani olivat taas tehneet
miljoona ja yksi syötävää näihin pippaloihin.
Ja porukka pystyi jopa arvostamaan niitä: he eivät olleet
kovin voimallisesti liikutetussa tilassa.
Ja tässä Loukon Antti
ilmeisesti ruokki/juottaa/viihdyttää jompaakumpaa
tenavistaan.
Ja se tapahtuu parvekkeella, sen minä voin ainakin sanoa.
Älkää kysykö ainakaan minulta, kumpaa pojista.
Siskon tenavallani Tuulilla
oli korvatulehdus. Ja vielä molemminpuolinen. Ilmeisesti
lääkärit määräävät sellaiseen
jokseenkin välittömästi antibiootteja.
Sittenpä onkin vuoro kuvalle,
jossa Mörskyn Janne syö. Ja tiuetokoneeni edessä
on oikein erinomainen paikka. Tämän kuvan otin, kun
se oli niin perhanan hyvä - lopulta paljastui, että
sillä perusteella olisi voinut ottaa helposti pääosan
kuvista!
Parvekkeelle muodostui aika
äkkiä
innokas oleilijajoukko. Joidenkamielestä lasitus on oikein
erinomainen juttu. Aiemmin sitä ei oltu uskottu, mutta nyt
kyllä. Ilmeisesti hyvälle viihtymiselle oli myös
muita syitä...
Tarulla tuntui
olevan jokin maaginen valta ilmapalloihin: ne eivät tuntuneet
kestävän kovinkaan montaa sekuntia hänellä.
Esimerkiksi kuvassa näkyvä teekkaripallokin meni...
Ja tässäpä hän paljastaa perusviehtymyksensä tenaviin... Harvemmin näkee noin surkeaa ja alistunutta olemusta!
Tepe tuntuu
ymmärtävän
ihan kivasti pallojen puhaltamisen syvällisen filosofisen
olimuksen. Ja sen, että se on kovin rasittavaa toimintaa.