Maanantai 27.1

Monday January 27th

Sentään heräsin aamulla! Olin intoutunut tölläämään SuperBowlia ilalla. Siis sen kokonaankatsominen olisi ollut tosiaankin typerää. Mutta ei sen ensimmäisen neljänneksen katsominenkaan mitenkään häikäisevän älyllisuuden osoitus. Kun kaikkea mahdollista viivytellään aivan hysteerisesti. Kun täytyy veisata paatoksella tähtilippua ja kaunista Amerikkaa (mutta eikös Celine Dion olekin kadalainen).

I woke up really quite easily! I didn't expect that, no way! Because I did really stupid thing: I watched SuperBowl. In Finland that is in really awful time. Something like from 0AM45 to 6AM. So, watching whole thing would be really absolutely mad. So, I watched first quarter.

I like American football (by the way, Americans call 'soccer' a game tat's everywhere else called 'football'; and I really hate that). The game. Not all other things, that are there; those things I hate!

Hissihommeleissa on ongelmiha. Tai siis kolme olen kelksinyt helpolla. Ja kahteen ratkaisutkin:

1. Hissin nappulit ovat aika kummallisia. Niissä ei ole tietoa, kumpaan oveen napit vaikuttavat. Mutta homma ratkeaa yksinkertaisella kaiverruksella.
2. Hissit kuuluttavat kerroksiin saapumisen. Mutta homma olisi korjattavissa yksinkertaisesti sillä, että kuulutukset olisivat eri äänillä!
3. Hälytyspuhelin on liian korkealla pyörätuoleillaoleville ihmisille.
   

Jumppaa oli jo 11:15. Ja nyt oli jotain kävelyä ja sitten tutkimuksia. Kuulemma verkkarihousuissani on edustava kokoelma kissankarvaa...

Then gym at 11AM15. The terapeut looked, how I can walk with a huge walker (or whatever that thing is called). Then she said, that my trousers are full of cat hair...

Tässä hoitajat ihmettelevät sepustuksiani. Ja tuntuivat olevan ihan tyytyväisiä!

Nurses seemed to be rather pleased to my texts...

Lounas. Ja minulla on aika vahvoja epäilyksiä siitä, että eräs jälkiruoka ei ollutkaan erikoisemmin sokeriton! Minulla nimittän nusi verensokeri kerrassaan voimakkaasti. Mikä aiheuttaa äärimmäisen voimakasta väsymystä ja tarpeen käydä vessassa suunnilleen kymmenen, kahdenkymmenen minuutin välein. Ei tosiaankaan kivaa!! Nyt täytyy todellakin vapauttaa keittiöhenkilökunta epäilyksistä. Ongelman syynä oli insuliinipumppuni. Tai oikeastaan sen kiinnitys vatsanahkaani Se oli "löystynyt" ja insuliini pääsi tihkumaan pois imeytymättä oikeastaan ollenkaan. lysin tämän vasta joskus iltakymmenen tienoilla!

I'm not sure about lunch. I think, I had heavily sugared dessert! Anyway, my blood sugar was really high. It makes one feel really tired. And use toilet every 10-20 minutes. Not nice! The culprit was insulinium pump (not butler as in typical detective stories).

Iltapäivällä vuorossa oli HydroJet. Itseasiassa ihan sama vekotin, kuin Kankaanpäässäkin oli. Tosin tässä oli ilmeisesti muokattu niitä vesisuihkuja. Muutoi se on kuin vesisänky. Perhanan mukava härveli! Taisi käydä niin, että minä nukahdin siihen!

At afternoon, I had HydroJet. Just the same thing, that was in Kankaanpää. It looks like water-bed (spelling?). Really comfortable thing!

Tiistai 28.1

Tuesday, January 28th

Koko juttu alkoi sillä, että kävin suihkussa. Tai oikeastaan söin aamupalaa sitäennen. Ja suihkussakinkäynti oli jotenkin "tarpeetonta", koska insuliinipumpun ampulli oli vaihdettu jo eilen.

In the morning, it was the time to change position insulinium catherr. And change entire ampule, But have done that yesterday. But who cares!

Aika monissa yhteyksissä (siis muut, en minä) oli pidetty moottoripyörätuolia järkevänä ulkoiluun. Minä en siis tiedä, olisiko asiassa vähäisintään järkeä! Olen tottunut elämässäni siihen, etten juurikaan liiku asunnostani.

Mutta olihan se kiva vekotin (ja siitä on lyhyt leffakin , 224 452 tavua)! Tosin kyllä liikkuminen oli aika tökkivää. Mutta luulen, että surin syy siihen on ihan selvä! On typerää kuvitellakaan, että ensimmäisellä yrityksellä tekee ihmeitä. Onnistuin jopa osumaan oviaukkoon; sen voisi laskea ihan hyvin ihmeeksi.

Tämä kerta olikin pääasiassa pyörätuolien kanssa räpläämistä! Omassa saattoi kuulemma jotenkin hienosäätää selkänojaa. Jollain tarroilla. Önk! Voin vakuuttaa, etten tosiaankaan tiennyt sellaisesta.

Then it was time for physical therapy. Now we looked for wheelchairs. Especially motored ones. Such would be used for trips out. But is there any idea? I'm really quite used to life, where I don't use such.

Syönnin jälkeen oli toimintaterapiaa. Ja pajalla. Sinne olikin saatu kasapäin kaikenlaista kivaa. Mutta kieltämättä paikan sijainti "vanhassa Käpylässä" oli jokseenkin täydellinen. ärettömän keskeisellä paikalla, josta pitää mennä ohi monta kertaa päivässä.

Nyt olikin vuorossa punonta. Ideana olisi saada aikaiseksi jonkinlainen leipäkori, minulla olisi sellaiselle jopa käyttöä! Eli ensin oli vuorossa pohjalletulevan vaneripalasen muotoilu. Tosin toimintaterapeutti sai käyttää sahaa, minulle ovat sormet kuitenkin senverran rakkaita.

After lunch I had occupational therapy. I started doing a bread basket. Because I simply need such!

Jonka jälkeen neuropsykologi sai katsoa, mitä olinkaan kirjoittanut hänestä. Ilmeisesti olin ollut liiankin kiltti, kun mitään vastustettavaa ei löytynyt. No joo, kuvassa oli kuulemma liian myrtynyt ilme tai jotain sellaista.

Then neuroshrink looked my new WWW-page. She said, that basically those pages were just OK. But expression on her face wasn't good. Heaves!!

Illalla täällä kävivät Anna-siskoni perheineen. Ensin tenavilla syötettiin jätkiä kanttiinissa. Sitten tenavat kokeilivat biljardia - aika heikolla menestyksellä. Mutta alakerrassa oli tosi kivaa! Pingispöytä ja parikin nyrkkeilysäkkiä. Kuntosali oli valitettavasti jo kiinni, siellä olevat vekottimet olisivat herättäneet luultavasti ylenmääräistä intoa.

In the evening my sister Anna and her family came.

Keskiviikko 29.1

Wednesday January 29th

Aika tavalliset ongelmat yöllä! Eli verensokeri tahtoi laskea liian alas. Syynä siihen on oikeastaan täälläoleva ylenmääräinen liikunta. Eihän se tietenkään mikään paha asia ole, poikkeaa vain normaalista aika voimakkaasti.

Last night had some disturbances (like most night here). My blood-sugar went down, so I had to eat something more. Reason is really quite simple: here is so much more exercise than in my normal life.

Aikaisin aamulla oli sitten uintia (tai oikeastaan jotain, jota sanon uimiseksi). Minä siis todwllakin aidosti pidän siitä. Veden kannatus antaa nimittäin vaikutelman, että pystyn kävelemään.

Uittajana oli tälläkertaa jumpparini. Aiemmin en olekaan ollut uimassa. Kieltämättä kaikkea mahdollista muuta on ollut vaikka kuinka. Uutena asiana opin vauhdikkaan selkäuinnin.

Early (okay, early in my terms) in the morning was swimming (actually something, I call swimming). But actually I like that. Because water gives buoyancy. That makes the impression, that I really walk. My therapeut was swimming instructor this time. She does that on Wednesday mornings.

Uinnin aikana jumppari oli todellakin havainnut, kuinka epäsymmetrisesti käteni todella toimivat. Mutta kuntosalissa olikin laite, jolla symmetrisyyttä voisi harjoitella: käsin pyöritettävä "kuntopyörä". Siinä oli näyttö, joka kertoisi tuollaisia asioita. Siis teoriassa. Kun en niskalihaksillani voi nostaa päätäni pystuun, että saisin nähtyä näytön!

During the swimming, the therapeut noticed, how poorly I really use my right arm. But in fitness hall, they had a magical equipment for training that. In theory, yes. That device had a display, where one can see "symmetry" of arms. But that display in "up". And I would need my left arm to raise my head to see that screen!

Iltapäivällä oli vuorossa taas HydroJet. Mitähän ihmettä siitäkin sanoisi? Paitsi tietenkin sen, että vekotin on todella mukava. Siinä lähestulkoon nukahtaa!

In the afternoon, I had HydroJet. I don't know, probably that massage has just no real effect. But that thing is really comfortable. Maybe just that gives nice relaxing feeling.

Näin keskiviikkoiltaisin olen käynyt asunollani. Siellä olivat molemmat kissani (Ökö kiehnäsi eteisen matolla selällään ja toivoi jonkun rapsuttavan massua). Sähköposteja oli tullut 40. Nopealla ensikatsululla paljasti 29 roskaksi.

In Wednesday evening I visited briefly (just a few hours) my home. Cats probably like that. At least Ökö. She obviously wanted me to rub her belly (humans have just no other good use). Then e-mails. 40 messages! But 29 of then were pure spam.

Torstai 30.1

Thursday, January 30th

Päivä alkoi uinnilla. Sinänsä oikein mukavaltakuulostava juttu. Mutta. Aika oli 8:15. Kerrasaan kammottava juttu.

Uintia hoiteli Harri, josta jumpparini mukaan lajinmäärittelynä olisi ollut muutenkin kala (harrihan on jokin kala).

The moring started really avfully early.

Toimintaterapiassa oli nyt jo päästy kohtuullisen pitkälle leipäkorin punomisessa. Nyt sain pantua tukiruodot paikalleen (johan olikin huono ilmaisu).

At occupational therapy I continued the bread basket. Now one can nearly imagine, what is going to be.

Jumppa oli tälläkertaa melkoisen sekava joukko kaikenlaista. Ensinnä PT-keskuksen asiantuntijat. Hups, istuimen selkänojan säätöön tarvittavat työkalut olivat tuolissani, sen työkalupakissa. Mutta toisaalta asentajilla oli kerrassaan erinomainen idea oikeanpuolimmaisen kelausvanteen korjaamiseksi.

Sitten olikin vuorossa vasemmanpuoleisen peukaloni kipeyden ihmettely. Oikeastaan se ei mikään ihan valtaisa ihme ole: siihen kohdistuu kahden käden rasitus.

Ja lopuksi sitten kävelyä aika ihmeellisellä vekottimella.

Then gym. That consisted quite many different things. In the beginning, some tuning of my wheelchair. Especially the head-rest.

Then to normal gym. She wanted to do some flexing or something like that. But I had problems with my left thumb. The joint nearest to my arm was a bit sore. Okay, very natural reasons: I use it so extremely much.

Finally some walking with this really bizarre thing.

Oikeastaan kaikki oli jo aamupäivällä. Ensimmäinen oli vieläpä älyttömän aikaisin. Eli oli oikeastaan erittäin järkevää ottaa löysemmin.

Everything happened before noon! And first was really perversely early. So, now it was really excellent time to relax a bit.

Illalla olikin sitten vuorossa lätkämatsi. HIFK - Jokerit. Omalla tavallaan kiinostavaksi asian tekevät päävalmentajien erittäin lämpimät välit keskenään - molemmat toivottavat toisensa erittäin lämpimään paikkaan. Ja ottelu päättyi tasapeliin 2-2.

Tässä on jonkinlainen video, 1 469 004 tavua.

Ice-hockey! That rink is just near this place. And game was really very intensive one: HIFK vs Jokerit. Head couches of both teams really hate each other. Both teams are from Helsinki and really maybe the best ones. That means huge number of really fanatical fans.

Video of it, 1 469 004 bytes.

En minä pysty peliä katsomaan. Mutta yleisö on kuitenkin huomattavasti hupaisampi. Esimerkiksi eräällä kovaäänisellä yksilöllä takanamma oli se kohtuullisen selvä mielipide, että erotuomarit ovat entisiä jääkiekonpelaajia - vakavasti näkövammaisia vain...

Video, 1 182 332 tavua

Video, 1 182 332 bytes

Perjantai 31.1

Friday, January 31st

Jumppa on aamulla kymmeneltä. Ja kun on tottunut tuollaisiin perkeleellisen aikaisiin aikoihin, niin tämä tuntuu ruhtinaallisen myöhäiseltä.

The gym was at 10AM. Normally I would call that as perversely early. But not anymore...

Neurokallonkutistajalta ikävä kyllä myöhästyin. Mutta toisaalta hän sai oikein kivasti keskustelua. Taidan tosin olla tylsän selväjärkinen - joku oikein kunnollinen vinksahdus olisi huomattavasti kiinnostavampaa. Mutta eikös sekopäät nimenomaan väitä itse olevansa selväjärkisiä, kaikki muut ovat sekopäitä...

I was late for meet with neuroshrink 8-(

Käsiryhmässä oli oikeastaan vain yksi huomiotaherättävä tapaus: onnistuin tiputtamaan kameran. Huh! Mutta otin muutaman kuvan sen jälkeen ja kaikki näytti toimivan ihan hyvin.

Then I had special group for hand. Especially worse hand. And there were just one special happening: I dropped my digital camera. I was really scared! But luckily nothing happened!

Ennen kotiinlähtöä onnistuin näkemään lääkärin. Nimittäin nimittäin nivel lähinnä rannettani on perhanan kipåeä. Lääkäri totesi sen rasitusvammaksi (eipä kannata lääkitä sitä, etten lopullisesti riko sitä), jonka pääasiassa aiheuttaa pääni tukeminen.

Just before going to home, I visited the doctor. Because a joint in my thumb is sore.And the doctor figured out, that it was just stress injury. No idea giving any kind of medicine to it; then I might really broke it. This position makes it.

Viikonloppu

Weekend

Ulkona oli kamalan kylmää. Mutta minä en pannut newnäänikään sinne...

The weather was really cold...

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.

Guest book

Back to main page.