Päivällä oli ensin seminaari elektronisesta sodankäynnistä. Kaikki materiaali on kyllä ihan julkista, mutta taitaapi olla järkevämpää pitää turpa tukossa. Ihan kivoja juttuja kuitenkin...
In the beginning, I had a seminarium on electronic warfare. okay, I know, that everything is very public. But no, I don't talk about those things. Very nice things anyway...
Ihan aluksi Katri
ja APM hakivat minut katsomaan Shrek-elokuvaa. Minä tykkäsin
siinä eniten Eddie Murphyltä äänensä
saaneesta aasista. Lähinnä se toi yleisolemukseltaan
mieleen Ökön. Ja nukkumisasento oli ihan yhtä epätyypillinen
aaseille ja kissoille.
In the beginning Katri and APM fetched me to Shrek-movie.
Especially I liked the donkey, which has the voice of Eddie Murphy.
Very much like Ökö.
Katri ja APM olivat juuri muuttaneet
pääosin edellisenä viikonloppuna. Eli kamaa oli
siirretty kerrassaan kauhistuttava määrä. Tässä
näkyy vain yläosa, ei todellakaan lattian peittävää
nyssykkämerta.
Mutta yleisilmeeltään se tuntui oikeastaan ihan kivalta asunnolta. Tai oikeastaan kahdelta, koska isomman asunnon vierellä oli toinen ihan täydellinen. Siinä oli jopa oma ovi. Ja muuttomiehet olivat kuulemma olleet onnesta ymmyrkäisiä (ja niin minäkin), koska tähän toiseen asuntoon johti ramppi.
Katri and APM had just moved. The big crew was there last
weekend. So, there was really awful mess: all kind of boxes and
plastic bags just everywhere. And the amount of stuff! But that's
just so!
Yläkerta. Aikamoinen
repiminen portaita myöten ylös. Siellä oli poikien
iso huone (josta ei valitettavasti ole kuvaa) ja vanhempien huone.
Katri sai valtaisan sätkyn, kun ajattelin ottaa kuvan siitä
huoneesta: heti on pedattava.
Upstairs! I managed to get there. And there were a few rooms: mostly bedrooms for parents and kids.
Ja vielä sauna.
Sauna is really important thing in Finland.
Keittiöstä
oli saatu pahimmat roinat pois. Mutta miten saada aikaiseksi teetä?
No, joitain ihmevirityksiä löytyi. Mutta kieltämättä
helpointa ja järkevintä olisi käyttää
tuota kokista (tai onhan se tietenkin vain Pepsiä, mutta
kyllä se hätätilanteessa käy). Mutta jos haluaa
häsätä, niin senkus vain. Ja tulihan teekamat löydettyä...
Arkkitehti oli ajatellut (suuressa ja käsittämättömässä) viisaudessaan, että tämä ruokailunurkkaus erotettaisiin muusta olohuoneesta säleverholla (tai kuulemma se oli jokin ristikko tai jotain (mutta mitäs asialla on väliä, kun sitä ei tullut)). Katri ja APM olivat pitäneet sitä aika huonona ideana. Tosin olohuoneen keskelle jäi kannatuspalkki. Joka on kuulemma aika oleellinen: ilman sitä ei yläkerta pysy yläkerrassa...
Then we had to eat something: sandwiches and different sugar
free things (they had to look, what was available in shops here).
But what to drink? There's a Coke (no, actually it's only Pepsi).
But one has to have tea! Okay, they actually found tea
from there. Miracle!
Sitten he toivat minut kotiini (aika myöhään). Ulkona oli aika kylmää. En minä siitä välittänyt pätkääkään: minä pidän viileydestä. Mutta he eivät. Ja kotonani odotti Ökö innokkaana. Tosi kiltti kissa.Hinkkasi itseään vasten Katrin (ja Katri on ikävän allerginen) jalkaa. Ja suunnilleen seuraavana päivänä sain viestin, että kengännauhat olivat yllätyksellisesti lyhentyneet. Ja suunnilleen kaikkia muita epäiltiin, paitsi suloista pikkukissaa...
Then Katri and APM brought me to home (rather lately). There was Ökö waiting. Very eagerly.