Koko päivä 29.10.2004

Whole day, October 29th, 2004

Aikoinaan tässä oli TST (teoreettinen sähkötekniikka). Nyt sähköisyydestä muistuttaa vain Viivi ja Wagner -sarjakuva (jossa Wagner on pannut stereoiden virtalähteeseen kohtuullisen jötäkän konkan (stereo rymisee trunnin, vaikka sen on vetänyt töpselistä)).

When I started my studies at Helsinki University of Technology, this place had all notices from my only course in Electrical department.

Kiltahuone. Itseasiassa se ei ollut tässä paikassa, kun aloitin opiskeluni. Mutta 2-3 opiskeluvuoden kesällä se taisi siirtyä. Ja tämä on senverran upea paikka, että poissiirtymistä vastustettaisiin verisesti!

Behind that door is the place for students. Really very excellent place!

Näitä sanotaan riippareiksi (tai ainakin nitä sanottiin siksi parikymmentä vuotta sitten).

Näiden avulla opiskelijoilla jaetaan huomattava osa opiskelumateriaalista.

Actually this is some sort of communication. Because it's very hard to write a book of some very bizarre thing, that only ten people is interested (globally maybe few hundred). And everything gets very outdated very soon. No idea writing a book!

Seminaarissa oli nyt firewire. Siis koko seminaarin ideana on erilaisten väylien esittelyä (tai oikeastaan vertailu olisi varmaankin ylevä tavoite, mutta se taitaa jäädä).

We have a seminarium of different data buses. That's really quite rapidly outdated thing!

Oli siellä pikkuisen yleisöäkin. Tälläkertaa porukkaa taisi olla vain viitisen tai jotain sinnepäin.

And here is the audience. Okay, later came a few more!But not very many. And so it should be!There are quite limited number of designers. And really very limited number of designers of standard!'

But there are millions of users. Who are just happy if bus is rapid.

Sähköosaston hissi. Seminaari on ylimmässä kerroksessa.

Ongelma on se, että ylimpänä on kaksi nappia (jotka tosin ovat molemmat erittäin vääriä). Mutta kun summamutikassa painan jotain, painan 95% todennäköisyydellä tuhoisan väärää.

Elevator there. Actually even these knobs need some designing. For instance, if one can't see them!

Sähköosaston ala-aula. Täällä odotan minua noutavaa invataksia. Tuolla, juuri tuon kuvan keskellä olevan ilmoitustaulun edessä. Minulla on aina mukanani jokin kirja tai muuta luettavaa.

This the lobby of Electrical Engineering. Here I sit and wait for my cab. And read some book. I know all things!

Kameliovi. Siis tuo kameli oli maalattu oveen jo silloin, kun aloitin opiskeluni.

Siis tämä on sähkön pääovista ainoa, joka aukeaa sisäänpäin. Ja tietenkin se on kamalan vaarallista! Jossain 1500-luvun kirkkopalossa oli ilmesti ovien aukeamissuunnan takia kuollut porukkaa kohtuullinen määrä. Ja ihan tästä syystä olemme tuomittuja käyttämään vain tiettyyn suuntaan aukeavia ovia. Näin minä (ja joku muukin) muistaa asian. Mutta googlesta sitä ei löydy.

This one door from there. And obviously it's called "camel-door". But why? I don't really know.

Ehdin käydä välillä kotonani. Tarkoitus olisi ollut mennä ihan suoraan jumppaan seminaarista. Mutta nyt se olikin aikamoisen lyhyt, joten minulla olikin erinomaisesti aikaa käydä kotona.

Taksinkuljettaja onmuuten tulossa irrottamaan köysiä, joilla pyörätuolini on kiinni.

Joku oli sanonut, että hiiret voivat hyppiä pöydällä, kun kissa (proffa) on poissa. Omalle kohdalleni voisi sanoa: "kissat voivat hyppiä pöydällä, kun Olli on poissa".

I had time to go home. Not so much, but two hours or so. By the way, here's cab-driver to unhook my wheelchair.

Jumppapaikan ovi! Tämä oli siis vuorossa iltapäivällä.

Here's the door to my gym. I visit there about once a week. Sometimes twice.

Ihan kaunis kuva. Mutta silmät ovat kiinni!

Varsinaisessa jumpassa sattui sitten yksi ongelma. Minua vaivaa (halvaukseni takia) astaksia. Se ilmenee oikeastaan erittäin yllättävinä sattumuksina. Nyt kaatuessani löin oikean käsen etu- ja keskisormen. Ja se etusormi oli kipeänä vielä seuraavakin päivänä.

Anita does most of the gym to me. Nice picture. But her eyes are closed!

In the actual gym I had small accident. Really quite nothing, just two finger from my worse hand were momentarily sore.

Vakiostokset: iltapäivälehdet (molemmat ja ehkäpä telkkariliitekin) ja limppaa (neljä puolitoistalitraista kokislaittia). Siis nuo ovat tosiaankin erittäin vakio-ostoksia aina kun menen kotiinpäin.

This is my "standard-purchase": tabloids (we have two here) and a lots of Coke light.

Tosi ihania juustoja! Oikein varsinaisia laardipläjäyksiä!

Mutta kun kuitenkin syön niitä aika harvoin. Ja syömättömyys saattaa pidentää elämää; ainakin se tuntuu lohduttomasti pitemmältä.

Delicious cheeses! And seems that with deliciousness bigger, the amount of fat increases.

Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>