Postimerkkimessut

Stamp Expo

Linkki seuraavaan vuoteen.

Lähinnä homman ideana on saada myytyä mahdollisimman paljon. Kaikki postihallinnot ottavat riemumielin vastaan sellaiset tilanteet: saada ilmaista rahaa koristelluista paperilappusista tekemättä mitään vastineeksi. Kiiltokuvia!!

Minulla oli aika heikko yö edellä: pahoja ongelmia sokeritaudin kanssa. Tai enhän minä oikeastaan tiedä, koska olin tajuttomana aikamoisia aikoja. Enkä ollut messuilla mitenkään hirvittävän hehkeänä: kyllä se vielä vaikutti.

Invataksin kuljettajana oli tälläkertaa NN (ja kyllähän minä olen kuullut hänen nimensä lukemattomia kertoja; mutta en minä kuitenkaan muista sitä!). Yleensä hän on ollut toimistossa vastaanottamassa tilauksia. Todellinen kokemus on ihan hyödyllistä!

This stamp-expo is purely commercial things. All postal companies want to give nice printed things, and do just nothing. And why not?

I had really extremely bad night. Because of my diabetes.

My cab-driver works normally in office. She receives my orderings.

Tänävuonna sai joulupostimerkkiin oman kuvansa. Ihan kiva idea!

One could get own picture to Christmas-stamp.

Ja tässäpä on sitten kuvaaja.

The photographer uses a digital camera for taking photos.

Tämä kuva oli ihan täysin epäonnistunut: se oli "palanut" ihan käsittämättömän vaaleaksi. Mutta digitaalinen kuvankäsittelu tekee ihmeitä!

This picture was really totally completely "bad". Buy digital things to image can do really miracles!


Ja normaalisti en todellakaan esiinny tuollaisessa asussa! Mutta kieltämättä on ihan muodikasta olla jonkinlaisessa mainos-T-paidassa. Miksei siis tällainen Cokiksen mainos?

You can be really sure, that no-one wears such things publicly here.

Mutta oli siellä iuhan "kunnollista" filateliaa. Näitten Virolaisten merkkien hintatasosta päätellen melko vaatimaton kokoelmani on melkoisen arvokas!

Now, some "real" philately. But who would pay so ridiculous prices for Estonian stamps. Certainly not I!!

Yllätys, yllätys, Yrjö-serkkuni oli myös siellä. Otto-poikansa kanssa.

My cousin Yrjö was there, too.. With his son Otto.

Olin oikeastaan aika hämmentynyt, kun paikalla oli Pasi Turtiainen Riku-poikineen. Kuulemma hän (siis poika) harrastaa filateliaa. Isälläni oli äärimmäisen hyvä idea keräilyn aloittamiseen: kerätä yksi merkki jokaisesta mahdollisesta maasta. Se kuulostaa helpolta jutulta. Mutta ei todellakaan ole sitä. Ajatellapa vaikka niin simppel.iä aluetta kuin Suomi: itsenäinen Suomi (äärimmäisen helppo), tsaarinaikainen Suomi (eipä sekään vaikea ole), Itä-Karjala (hoituu), Aunus Karjala Pohjois-Inkeri (hoituu rahalla (jota saa olla kohtuullisen runsaasti), Helsingin kaupungin posti (kyllä se hoituu), Tampereen kaupungin posti (se voi tuottaa tuskia). Rautatiemerkit poäälle. Ja sitten jos vielä yuntuu helpolta, niin laivapostimerkit - niissä ei rahakaan vättämättä auta.

My friend, Pasi Turtiainen, was there, too. And his son Riku. That son has philately as some kind of hobby.


Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.

Guest book

Back to main page.