Joulu 1998Joulu 1998Ja sittenpä taaskin jotain. No, kyllähän joulut ovat yleensä aika samanlaisia, mutta kyllähän jotain saa lisättyäkin...
Ökö natusti innolla joulutähteä. Tämähän
ei ole erikoisen hyvä juttu: kovin innokkaan natustamisen
seurauksena on erittäin kuollut kissa. Mutta eipä huolta:
tämä oli kankainen tekosellainen!
Jouluhysteria! Minä inhoan
sitä! Jossain tutkimuksessahan oli kuulemma todettu, että
joidenkin stressihormonien taso vastaa hävittäjälentäjiä
taistelussa. Totta!
Myyjillä näyttää olevan kovin rauhallista tässä. Väärin! Käytössä oli jonotusnumerot ja jonoa ainakin puolisen tuntia!
Parvekkeelleni oli pantu tekokuusi,
jossa oli lamppuja. Ja tietenkinhän Ökö rakasti
sitä. Tässä ei ole nyt kuvaa, siitä kun hän
kiipesi kuuseen (useampia kertoja, juu). Tai kaatoi koko jutun...
Panimme (tai siis oikeastaan
isäni pani) sen oveeni 19.12.
Minun
oli pakko vielä palata kauppaan. Kun erästä haluamaani
juttua ei ollut. Ja he tilaisivat sitä. Kuulemma sen olisi
voinut hakea perjantaina 18.12. No, se ei käynyt minulle:
jumppa oli jo samalla päivällä ja se ylittää
tärkeysjärjestyksessä jonkin ostosreissun. Lauantaina
(tai sunnuntaina) en edes kuvitellut meneväni sinne. Mutta
sitten menin maanantaina 21.12. HUH!
Jokaisen ryökäleen
heinähatun piti tulla kaupunkiin omalla autollaan. Ja kun
junttien yleisasenne on: minä olen tällä pellonpintareella
ylempi olento (ja samaa noudatetaan autoa ajaessa, mikä on
traktorin kanssa opittu). Tekee liikenteen lievästi ilmnaistuna
tukkoiseksi: kun parhaimmillaan olen päässyt asunnostani
keskustaan parissakymmenessä minuutissa, niin nyt se vei
tunnin!
22.12.1998. Eli oikeastaan ihan
sama päivä kuin edelläkin. Silloin oli aikamoisen
kirkas ilma. Se tarkoitti, että oli aikamoisen kylmää:
korkein lämpö oli -4,7 C ja matalin -13,1C. Jouluaatoksi
on luvattu muuten lumisadetta, aika vahvaa sellaista. Pianhan
sen näkee...
Joulusauna! Ja minulla oli silloin
käytössäni vihta (siis mielestäni nimitys
vasta on kerrassaan typerä ja osoittaa käyttäjänsäkin
typeryyttä).
Ökö oli muuten oppinut avaamaan oven. Ja sitä
taitoa pikku saunatonttu hyödynsi.
Minut kuljetettiin
vanhempieni luo Uusmäkeen suunnilleen kahdenmaissa iltapäivällä.
Silloin satoi aika rankasti lunta. Ja myöhemmin lumen sekaista
vettä. Ja sitten ihan vettä!
Joulukuusi
koristellaan sitten aattona. Kuusemme oli kovin kapea, mutta se
sopi silloin oikein hyvin sisään. Tonttupartio oli jo
poikennut matkallaan tuomassa osan lahjoista.
Millä ihmeellä
tenavat saa rauhoiteltua Jouluna? No, suunnilleen ainoa ratkaisu
asiaan on TV: Disneyn piirretyt toimivat oikein hyvin!
Alkupalat. Varsinkin kirjolohen
mäti sai suuren suosion.
Sittenpä pääruoka.
Tälläkertaa meillä oli sekä kinkkua että
kalkkunaa rullana. Se on ihan hyvä ja järkevä järjestely:
täyttä tavaraa ilman isoja vaivoja.
Kummallekaan
tenavalle ei ruoka oikein maistunut: ilmeisesti jännitys
oli kuitenkin liian suuri (eihän sitä tietenkään
voi myöntää). Pauli piirteli ja Tuuli pyrki änkeytymään
ahtaimpaan mahdolliseen loukkoon.
Kyllä hermostuminen
tarttui kissoihinkin! Tässä Ökö ja vanhempieni
Nilla vaihtavat keskenään mielipiteitä. Helmi (joka
sekin oli mukana) on nyt saanut Nillan mielestä uutta arvoa,
kun uusim mieliharmi on ilmaantunut maisemiin!
Salama saa nillan silmät leiskumaan aika hurjasti. Mutta
suunnilleen noin se tosin ajatteli...
"Pukki
tulee." Tämä sai tenaviin lähes hysteerisen
kohtauksen: molemmat ryntäilivät ympäriinsä
ja yrittivät piiloutua kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.
On muuten syytä huomata, että pukki on pannut lahjat Stiga-kelkkaan, jonka Pauli saa. Hän oli toivonut juuri sellaista.
Ja tänäkin vuonna isäni jäi paitsi kaikesta
- hän touhusi auton lämmityksen kanssa.
Pauli pukin sylissä!
Tuuli ei uskaltautunut sentään mihinkään näin
hurjaan juttuun: parhaimmillaan hän saatoi suunnilleen hipaista
pukkia.
Myöhemmin Pauti kyllä esitti pieniä epäilyksiä
pukin henkilöllisyydestä. Mutta kuiskaten...
Siinä isossa kassisasa
oli Tuulille ihan valtaisa nallekarhu.
Ja sitten hän sai ihan Ökönnäköisen
nuken!
Lahjojenavaamisen
jälkeen söimme sitten jälkiruokaa. Ajoitus
on ihan järkevä: tenavat eivät olisi kestäneet
lisäodotusta ja olisimme olleet aterian jälkeen niin
ähkyssä muutenkin.
Tarjolla oli lakkoja ja jäätelöä. Ja halullisille
sieluille vielä leipäjuustoa.
Serkkuni Yrjö perheineen
tuli käymään luonamme ensimmäisenä joulupäivänä.
Seuraavan päivän illalle he matkustaisivatkin Rovaniemelle.
Yrjön vaimo Karin.