Yritän tässä jotenkin selitellä Juhannusta.
Mutta, eihän asiaa tarvitse ollenkaan selittää
suomalaiselle - ulkomaalainen selitystä tarvitsee!
Erilaisten grillattujen ruokien syöminenhän
on ymmärretty Juhannuksena kovin tärkeänä.
No joo, kyllä pikkuisen.
Vielä tärkeämpää on raskas
ryyppääminen. Sitä ei ihmeemmin harjoitettu...
Helmi-kattikin oli
mukana. Ehkei aina oikein hengessä, mutta mukana...
Siskon pojalla on
sentään vielä lievästi silmät auki. Sitten
he menivät iltamyöhällä Seurasaareen - kokko
oli tosi ihmeellinen juttu!
Nyt voi tietenkin hypätä juhannukseen -97. Tai sitten seuraavaan.
Sää juhannuksena oli ehkä pikkuisen koleahko - muttei todellakaan niin kolea kuin sääprofeetat olivat ennustelleet. Korkein lämpötila oli 27,2C (tuo ei tunnu erityisen järkevältä!), ja matalin 9,5C. Taivas oli kirkas. Tuulta oli oikeastaan ajoittain, silloin jopa runsaasti.
Ensimmäisessä kuvassa on jo jälkiruoka. Pääruokana
meillä oli lohta (siis tosi iso sellainen). Ja alkuruokana
- erittäin perinteisesti - erilaisia sillejä.
Tälläkertaa
luonamme oli käymässä Heikki Hyötyniemi
perheineen. Hän on serkkuni...
Kissoista mukana oli tälläkertaa Ökö. Aika hupaisaa, hän luuli, että olin lähtenyt Heikin mukana pois. Surkeata itkua! Mutta sitten kun kissitin sitä...
Ilmeisesti sen oikeampi nimi olisi "Harry Houdini".
Nimittäin se tuntuu änkeytyvän ulos ihan ällistyttävän
pienistä loukoista. Ilmeisesti pää on suurin ongelma,
jos sen vain saa jotenkin läpi, niin kaikki loppu on ihan
vain järjestelykysymys.
Heikin ja Sannan poika Elias oli innolla mukana touhussa!
Ja isä napsi innokkaasti
kuvia. Ilmeisesti tämä on jonkinlainen isille tyypillinen
tauti?
Juhannuspäivänä satoi. Ja lämpökin oli jossain 12-13C nurkilla. Eli tätä voi oikein hyvin pitää täytenä helvettinä sille kesämökilläkärvistelevälle pääosalla Suomen kansaa.
Hyppääminen edelliseen Juhannukseen käy tästä.
Aamulla (se tarkoittaa siis minun aamuani; puoleksipäiväksi siotä yleensä nimitetään) Ökö päätti, että eteisen maton alla on möskö. Tai että eteisen matto on mörkö. Hälläpä väliä, lopputulos tuollaisesta tarmonpurkauksesta oli kuitenkin ihan sama.
Ja nytpä pannaankin tähän eräänlainen Juhannuksen loppusumma. Siis ruumiit, joita Juhannuksena tuli;
Hupi
aloitettiin kuohuviinillä. Tällä, jonka pulloa
Ari katselee tarkkana. No, viinahan kiinnostaa aina teekkaria.
Kuten pitääkin!
Ilma
oli lämmin, kerrassaan lämmin. Onneksi silloin syönnin
aikana aurinko ei paistanut suoraan, silloin minä en olisi
tullutkaan.
Mika
hoiteli grilliä. Näyttää nyt grillaavan maissintähkiä.
Homma
aloitettiin syömällä kalaa. Graavia lohta. Sillejä.
Savustettua siikaa. Salaattia. Uusia perunoita.
Pauli
nassutti maissintähkää. Nykyisin hän suunnilleen
vaatii sellaista suunnilleen aina torillakäydessään.
Ja kyllä jenkeilläkin on jotain hyvää...
Tossapa
on sitten melkoinen rasvapommi! Makkarassa sitä rasvaa riittää
ja sipulikastikkeessakin
sitä on melkomoisesti. Ja suolaakin on aikamoisen paljon.
Mutta toisaalta, suolaahan menee hien mukana vaikka kuinka ja
paljon. Että loppujenlopuksi en tiedäkään
tuon epäterveelluisyydestä.
Murkinan jälkeen
Pappa temmelsi tenavien kanssa. Edistää ainakin ruoansulatusta.
Syöminen
loppu? Ehei, ei lähellekään. Ensin jäätelöä.
Siinä oli tuoreita mansikoita ja grillattua banaania.
Raparperipiirakkaa!
Kyllähän raparperiaika on melkein lopussa, mutta ei
kuitenkaan ihan. Ja kyllä sekä Pauli että myös
minä tykkäämme siitä.
Ja
nytpä päästään oikein "pullaa ja
kollaa" -osastoon. Boston-kakkua!
Grilli toimi ihan
mukavasti juhannuskokkona. Siinä poltettiinkin kaikenlaisia
pikkurisuja sun muuta sellaista.
Nillakin (niin, tämä
on todellakin Nilla) tykkäsi olla mukana ihmisten touhussa.
Eihän se tietenkään ollut mitenkään keskellä
kaikkea, mutta siinä sivussa oli ihan mukavaa tarkkailla.
Mutta sitten lopuksi oli ihan järkevää mennä
johonkin rauhalliseen paikkaan nukkumaan. Mutta sinnekin tunki
Mujusen Ari räiskimään salamalla! Eikö missään
saa olla rauhassa mietiskelemässä maailman pahuutta?