Wappu 2006, aatto Rinteen Olilla

Wappu 2006, eve in party by Olli Rinne

Olemme olleet siellä Wappuaattona tosi pitkään; ehkäpä parikymmentä vuotta. Tälläkertaa (niinkuin viimevuonnakin) se oli järjestettu Murhuilla.

Olli Rinne organized our party at Eve of Wappu. About 20th time. He has birthday just now.

Place was apartment of Antti-Pekka Murhu (very often known as APM). Everything was there last year, too.

Näitä boltseja oli ihan kaikkialla. Oli oikeastaan melkoinen ihme, etten tuhonnut yhtään kappaletta pyörätuolillani.

There were quite many these balloons. I was really quite amazed, because I didn't broke many.

Nämä pallot olivat menneet kuin kuumille kiville teekkareille. Pingviini on nimittäin Linux-käyttöjärjestelmän tunnus. No, eihän tämä ihan ole se (kuulemma määritelmän mukaan sewoli itseensätyytyväisen näköinen risteytys Aku Ankasta ja pingviinistä).

Technology students bought these balloons. Why? Very simple thing: penguin is symbol of Linux operating system. And Linux has been done by Finnish programmer, Linus Torvalds.

Katri se jaksoi touhuta! Ilmeisesti tässä oli menrillään jonkinlaisten ruoka-aseiden etsintä. Mutta kaikki meni erittäin hyvin. Mutta ilmeisesti stressaaminen ja höseltäminen tekevät jänet onnelliseksi. Kieltämättä aika omituinen perversio...

Katri was doing everything really eagerly. Now she is looking for some sort of dishes. But everything was done really nicely. But Katri obviously enjoys being stressed.

Alkupalat oli kreikkalaistyylisisiä.

Tosin Turtiaisen Esa oli tuonut tapaksia, jotka ovat erittäin espanjalaisia.

In the beginning we had these appetizers. Those were from Greece. Olli had been there maybe a week ago.

But Esa Turtiainen brought some tapas from Spain.

Mitä ihmettä tässä on tekeillä?

Tietenkin voisin arvata, että pääruoan (joka on aina tartar-pihvejä) valmistelu.

Whatever Olli is making here? We eat there steak tartar. Raw (everything is very raw) minced meat (from steak), capers, chopped onions. Pepper. And then a raw egg (yoke of it) in top of it. Quite much like nasty accident...

Visa-yhtiöt ovat selvästi pahuuden pesäkkeitä tälläkertaa. Ainakin siis Alon mielestä. Aiemmin hän oli tuottanut harmaita hiuksia autoleasingin myyjille ja Stokmann herkulle.

Esa nojailee muuten keskellä olohuonetta olevaan tukipalkkiin. Onhan se aika hölmön näköinen. Mutta kuulemma sen poistaminen siirtäisi yläkerran alakertaan. Ei oikein kiva juttu.

Antti is in the middle. Today he is interested in our Visa-company (and those in all countries). And he had figured out at least one version of crime.

Esa is leaning to main support of the whole house. That's in the middle of living-room. But that's really very essential thing. So, it really has to be there.

Nassikat olivat tietokoneella. Ilmeisesti Internetissä oli jonkinlainen superpeli, jossa oli käyttäjiä vaikka kuinka. Tenavien puheesta ei ottanut mitään tolkkua: se oli jonkinlais suomen ja englannin välistä sekasotkua höystettynä tuon pelin omalla erikoissanastolla.

Kids played with computer. That was really very complex game.

En ollutkaan ihan ainoa kuvaaja! Ja tämä oli vieläpä digitaalivideo.

Hey, I wasn't the only photographer! He had a real digital video.

Murkinan jälkeen oli mansikkadaquireja. Tai jotain sinnepäin (mahdollisesti mansikkamargaritha). Jokatapauksesasa lopputulos muistutti lähinnä jotain iljettävää kolaria.

Oleellisena perusaineena oli limemenu. Jonka olisi kuulemma erinomaisesti voinut korvata astianpesuaineella. Siinä olisi vain juojien suupielissä ollut hilpeää vaahtoa.

Niin astianpesukoneeseen ei todellakaan kannata panna käsintiskaukseen tarkoitettua ainetta. Siinä tulee nimittäin vaahtoa. Ja paljon. Todistaa Ari, joka sai hilpeät 35 koneellista vaahtoa yhdellä töppäyksellä. Mutta sehän on taloudellista...

Olli made some sort of strawberry-daiquiri. Or was it some sort of -margarita. Who cares...

Syntymäpäivälahjojen antaminen on aina yhtä tärkeä juttu. Ja jokaisen paperikerroksen jälkeen "Ein Prosit". Ja siitä syystä paperikerroksia riitti.

Olli has birthday then. Not very nice for technology student. After every paper-wrapping "Ein Prosit".

Tosi tehokas kännykkälaturi. Siis veivattava sellainen. Se lataa suunnilleen samaa tahtia, kun ihminen punuu. Siis jos veivaa tosi innokkaasti.

Tietenkin kun paikalla oli insinööreja, jonkinlainen versio verkkokäyttöisestä sähkömoottorista tuon pyörittämiseen.

He got charger of cellular phone. Turning about 2.5 revolutions per minutes does charging. Maybe turning for whole day might give full charge. Or not...

Ja sitten "päälahja", jonkinlainen turboandettu superpullonavaaja. Sen avauskyky on ilmeisesti jotain kerrassaan järisyttävää. Luulen, että tunnissa saisi hyvinkin useampia satoja puteleita auki.

Then this main present. It was some sort of bottle-opener. Some sort of high power one.

Hiphei, nyt ollaan voiton puolella! Tälläkään kertaa ei hunnilauma onnistunut tekemään täydellistä tuhoa.

Kaikkein omituisinta oli se, että vain yksi lasi oli tippunut. Eikä se mennyt edes rikki! Elikkä lasit olivat ilmeisesti jonkinlaisia uhmaikäisille lapsille tarkoitettua erikoislujaa mallistoa?

Katri (and Helena) were really very happy. Everything was very OK. Only one glass was dropped. And it didn't even broke. Real miracle!

Keskiyö on selvästi nyt mennyt. Kun tupsukotsat ovat päässä.

Midnight has passed! One can easily see that. Because they had hats.

Murjotaako Antti? Ei, ei todellakaan. Satuin vain onnistumaan kuvan nappaamisessa justiinsa oikealla hetkellä.

Did Antti had sour feelings? Actually no, I just took this picture just at suitable time.

Jostain ihmeellisestä syystä kaikki tytöt keräytyivät yhteen.

Women are always at their own group.

Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>