Juhla 20v

Edellinen olikin 15 vuotta. Luonnollisesti niin.

Nykyään, kunminulla on asikavaltaisa määrä digikameran tuotoksia, on tällaisen onnittelukortin tekeminen ehkäpä pikkuisen vöhemmän tuskallista! Jokatapauksessa perukseksi löytyi kiva kuva Ökö-kissasta vierailemassa siellä (siis tosi kamalan kauan sitten (suunnilleen 7,5 vuotta)). Silloin se oli vielä tuollainen onneton rääpäle. Kokoa on nyt enemmän, mutta uteliaisuus on yhä valtaisa!


Siellä oli varsinainen invataksihässäkkä! Ilmeisesti aika iso osa pääkaupunkiseudun invatakseista oli siellä. Ja kyllähän siellä oli muitakin takseja.

Mutta toisaalta hyvän puolen asiassa muodosti se, että taksit tiesivät paikan ihan tarkkaan. Siellähän on diakonissalaitoksen kotikallio-vanhainkoti.

Sitten juhlakalut toivottivät meidät tervetulleiksi.

Tämäpä näyttää ihan hyvältä kuvalta. Olenkin ilmeisesti käsitellyt silmät mustiksi. Salamahan tekee silmät iljettävän verestäviksi.

Tai tietenkin uutena keksintönä on salama, joka ei tee punaisia silmiä. Ideana on räpsyttää kavyemmin salamaa, jotta silmän iris pienenee. Aika yleisesti sellaiseasta salamasta käytetään nimitystä diskovalo. Ja se on kerrassaan iljettävää!

Murkina jaettiin pöytiin - erittäin järkevää! Voin vain kuvitella parin tusinan pyörätuolin falangin tuossa.

Oma kakkuversioni oli luonnollisesti sokeriton. Taisi se olla gluteiinitonkin, jotta samalla saa hoideltua parikin asiaa.

Uskoisin, että juuri tuo sokeritauti (siis vanhyyden sokeritauti-muoto) on aika yleinen. Tai enhän minä tiedä. Ainakin minä suhtaudun sokerittomuuteen aika vainoharhaisesti.


Humpparit menivät murkinoinnin ajaksi yleisön sekaan. Ja sehän on tietenkin ihan järkevää.

Murkinan jakelijoina toimi ilmeisesti jumpparyhmä. Joka nyt näytti sitten jumppaa. Ilmeisesti Anita on järjestänyt sen. Oikeastaan hyvä hommeli koko yhteisön kannalta.

Jumpparyhmä oli mobilisoitu murkinanjakelijoiksi. Ja kyllä kaikkea mahdollista muutakin riitti.

Ja sitten lähdinkin pois!

Ja hups, tästä kuvasta en olekaan ottanut punasilmäisyyttä pois. Vaikkakaan se ei ole mitenkään valtaisan pahaa. Koska se pahimmillaan oli todellista silmien verestystä.



Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin jumppapaikkaan.

Takaisin pääsivulle.