Tallinna syyskuussa 2001

Tallinn in September 2001

Edellinen kerta. Seuraava.

A link to my previous visit there. Next time there.

6.9.2001. Aamulla jouduin heräämään sikamaisen aikaisin: pikkuisen ennen seitsemää. Ja sitten lähdimme liikkeelle pikkuisen vaille yhdeksän. Jonka jälkeen juutuimme aamuruuhkaan. Ja sitä riitti: melkein tunnin ajan. Isäni stressaantui siitä aika perusteellisesti!

September 6th, 2001. I had to wake up really early - at 7 o'clock. And that's really much too early time for me. Little bit before nine we (my father and I) went by cab. Into heavy traffic jam.

Sitten olikin vuorossa kerrassaan valtaisan törkeä juttu Nordic Jet Lineltä. Nimittäin he kyllä myivät kyllä matkalipun (rahaa sisään tietenkin). Mutta paikkaa ei ollut!! Mitä helkkaria? Eikös täyden hinnan maksaminen matkasta merkitsee myös täyttä palvelua? Puhumattakaan sitten turvamääräyksistä, jotka tosiaankin edellyttävät paikkaa. Ja siitä ei todellakaan pidä luovasti lipsua, koska viranomaiset taitavat lipsauttavat liikennöintiluvan...

I wasn't very pleased to that trip. Because I hadn't place!! They had sold every place to some doc-group.

Nordic Jet Linen:n laiva oli varustettu tällaisella invahissillä. Se on siis autokannelle menevien portaiden ohessa. Ja hidas on ihan tosiaankin turhan ylistävä. Hölmöintä koko jutussa on se, että yhdet portaat pitää mennä ylös, jotta tällä pääsisi alas!

The boat had handicap-elevator. And - as usually - I wasn't very pleased about it.

Yrjö odottim meitä Tallinnassa. Hän oli tullut Linda-linen kantosiipialuksella ihan törkeän aikaisin.

Our neighbor Yrjö waited for us there. He came in a different ship much earlier.

Tätä Mustamäen torilla lähinnä myydään. Ja kaiiki maksaa sata markkaa...

Notorious "Mustamäki tori" has mostly these clothes. Every kind of them. Like Armani. Or Versace. That is clearly in their labels. But nothing else is clear...

Or if You want to have a Rolex. There are. And quite cheap, too. Hundred Finnish marks typically.

Nyt oli syöminen ihan poaikallaan!

We moved to Toompea hill and ate there. Eating is important thing for me (because of my diabetes). And rest for my father!

Tallinna on tosiaankin kaunis kaupunki. Tai ei varsinaisesti kaunis, erilainen. En tosiaankaan tiedä, minkä ikäinen se on. Luultavasti tuhat vuotta olisi ihan hyvä arvaus.

Vanhakaupunki jakautuu oikeastaan kahteen osaan: saksalaisen ylimystön asumaan yläkaupunkiin (Toompean mäki) ja porvariston asuttamaan alakaupunkiin. Porvaristo oli muuten myös saksalaisisia. Nämä porukat eivät olleet mitenkään hyvissä väleissä keskenään; siksi kaupungin sisälläkin pn muuri.

Virolainen rahvas asui jossain muualla...

This is really quite beautiful city. Or maybe word 'beautiful' is wrong. Better is 'different'. That city was part of hansa-system in medieval time. At least, long time ago.

Sittenpä matkamuistokauppaan. Joku kissataulu. Ihan kivannäköinen. Se päätyy kissaseinälleni!

Taulus alla on ainoat mahdolliset sokerittomat namut siellä. Voi todeta, että ne ovat tosiaankin hirvittävän näköisiä. Kuin paperiinkäärittyjä kissanpaskoja! Mutta ne ovat kerrassaan herkullisia.

Then to souvenir-shop. This cat-picture goes to my cat-wall. And these candies are the only sugar free sort there. They look like shit, but they are really delicious.

Tämä on Tiesenhausenien talo. Ja huonossa kunnossa. Kuten varmaankin kolmessa edellisessä Tallinna-sivullani olen julistanut. Mutta seuraavalla kerralla tuskin enää. Nimittäin siitä rakennuksesta tehdään ilmeisesti joukko asuntoja.

My ancestors lived there. In that big building.

Alastyöntämisen (tai oikeastaan siinä pitää lähinnä jarruttaa) jälkeen oli syytä lepuuttaa itseään Raatihuoneentorilla.

This relaxation is just quite excellent after taking me from the "up-city" to the "down-city".

Tämä on "SadaMarket". Virolaisten itsensä ylläpitämä kauppakeskus (Mustamäen tori ja Mere-keskus ovat huomattavan tiukasti venäläismafialla). Mutta tunnelma on aika kalsea (kalseat myyjät eivät juurikaan paranna tilannetta). Eikä siellä ole juurikaan ihmisiä!

This "SadaMarket" is Estonians own place.

Satamassa oli ihan ilmeisesti aktiivikäytössä oleva hinaaja. Ja höyrykäyttöinen jäänmurtaja. Sen jäänmurtajan miehistö oli tosimiehiä: esimerkiksi komentosiltaa ei oltu katettu mitenkään.

Beautiful view. That icebreaker is really a museum ship.

Pois menimme SeaCat-aluksella. Se on tosiaankin ihan iso, todellisen laivan tuntuinen. Paitsi että se on valtaisan nopea, puolitoista tuntia.

Niinkuin kuvasta näkyy oikein hyvin, saavuimme aikamoisen myöhään Helsinkiin. Asunnossani Espoossa olimme suunnilleen iltakymmeneltä.

Olin aikä väsynyt. Mutta niin oli isänikin, hän oli sentään työntänyt pyörätuoliani melkoisen matkan.

Here we are returning to Helsinki. To my place at Espoo we arrived at 10PM, little bit after that.


Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.

Guest book

Back to main page.