TietokoneongelmatTietokoneongelmatTorstaiaamuna (15.3.2001) menin vessaan. Se tapahtui joskun yhdeksältä aamulla - minulle siis sikamaisen aikaiseen aikaan. Katsoin kuitenkin ohimennen tietokoneen ruudulta ja näin kolme viestiä saapuneen. Se oli ihan kiva juttu: minulle sähköpostiviestit ovat äärimmäisen tärkeä juttu. Lukisin ne puolenpäivän aikaan, silloin on tyypillisesti tullut vielä viesti tai pari lisää.
Mutta sepäs ei onnistunut.
Tietokone oli ihan kokonaan kuollut! Näyttö oli mustana. Ja sittenpä aloin yrittää. Reset? Eipä auttanut. Virrat pois ja jonkin ajan kuluttua päälle uudestaan? Eipä sekään auttanut.
Sitten huomasin, että tiedostopalvelin Macciin päin toimi. Se kertoi ainakin sen, että prosessori toimi. Se oli kerrassaan valtaisa helpotus: prosessori on ollut ihan sikamaisen kuuma. Sen kuumuuteenpoksahtaminen olisi ihan todellinen uhka. Siis koska lämpötila on suunnilleen 70C.
Sitten vaihdettiin vanha (15") monitorini. Ja grafiikka ei tietenkään toiminut. Vasta sunnuntaina (tai oikeastaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä) älysin kokeilla merkkipohjaista liityntää. Se toimi!! Ja saatoin vastata posteihin.
Mutta ratkaisu oli tietenkin Ari. Tosin hän oli Amerikoissa. Mutta hänen piti tulla torstaina tai perjantaina. Mutta kuulemma PKlla oli hoilausleiri viikonloppuna. Mutta kuulemma British Airwaysin tietokoneet olivat menneet täysin sekaisin. Elikkä massiivinen myöhästyminen oli varmaa.
Sunnuntai-illalla Ari tuli maisemiin. Ja ensin yritettiin "vanhaa" monitoria. Kun kuvanvaihtotaajuutta laskettiin, toimi vanha monitori. Ja niinpä toimi uusikin! Eli kysymyksessä oli jokin kamala Heisenbug! Kerrassaan inhottavaa! Tuossa kuvassa hän käy läpi matkan aikana tulleita sähköposteja. Ilmeisesti joukossa on sentään muutamia kohtuullisen järkeviä ja hyödyllisiä. Mutta pääasiassa ei - ainakin lausunnot viestien sisällöstä olivat huomattavan selviä ja kuvailevia.
At Thursday morning (March 15th, 2001) I went to WC. At 9AM. That's really awfully early time for me. I looked at my PC (actually, Linux), how many e-mails there were. Okay, three. I would read them at noon.
No, I didn't!
Because my PC was really totally dead. I tried quite everything: reset, power on/off, and so on. But nothing helped. I was really rather desperate, because e-mails are really vitally important thing for me.
But at Sunday evening Ari Mujunen came. And everything was quite okay then! I was quite happy.
Sittenpä syntymäpäivänäni monitori kuoli ihan samalla tavalla! Musta ruutu, ei kuvaa. Emmehän olleet tehneet aiemmalla kerralla varsinaisia korjaustoimenpiteitä. Voi sanoa, että käyttämäni ilmaukset eivät olleet kauniimpia mahdollisia. Kuvaavia, kylläkin...
No, yritin kyllä ennen (aikaisemmalla kerralla, siis) tepsinyttä keinoa. Koko verkkokaapeli irti ja tunnin verran jäähtymistä. Mutta nytpä se ei sitten auttanutkaan. No, vanha monitori kiinni ja merkkipohjainen liityntä. Uusi iso monitori irroitettiin ja pantiin häpeämään syrjään
Seuraavana päivänä tuli sitten Ari.. Hän keskittyi lähinnä takuujuttuihin: selkeästi vika oli monitorissa (luultavasti kylmä juotos, joka tykkää kyttyrää lämpötilanvaihteluista). Ja ilmeisesti homma onnistui: vaihto tulee parin päivän sisällä. Mutta nytpä tulikin taas tenkkapoo! Vika oli taas korjautunut itsekseen.
Perjantaina 23.3 (joskus viiden maissa) vaihdettiin monitori. Olin juuri menemässä saunaan, kun soitto tuli!
Then my monitor died again at my birthday. I'm not so sure about niceness of that present. But I tried everything, that was successful last time. Actually, we did nothing to fix the problem: it just went away. But no, nothing helped. Ari came next day. And started warranty-things. And that has really excellent one: three year on-site! But now the monitor has fixed itself! That's really nasty flaw: it's represented only sometimes.
At Friday March 23th (at 5PM or so) The monitor was changed. I was just going to sauna, when the call came!!
Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>