Iso Omena 1.7.2003

Shopping mall Big Apple July 1st, 2003

Sähkärin käyttöä piti harjoitella. Ja mieluiten mitä enemmän, sitä parempi. Ehdottomasti parasta on panna harjoittelu ikäänkuin hyödylliseksi. Keska jonkinlaista typerää harjoittelua ei tosiaankaan muuten viitsi tehdä erikoisen pitkään.

Nyt tällä kertaa olimme sitten kauppakeskus Isossa omenassa. Ostamaan kelloa minulle. Olen ihmetellyt jo vuoden ajan itselleni sopivaa titaanirannekelloa.

I really must practice use of my electric wheelchair. Naturally so. But there isn't much idea doing really anything. So, we (occupational therapeut Akvaliina Lacho and I) went to shopping mall "Iso Omena" (translation "the Big Apple"). The main idea was simply getting a watch I really need such!

Siellä oli myynnissä joitain kukkasia. Nuo näyttävät olevan nimenomaan parvekkeelle sopivia lajeja.

Toisessa myyntipisteessä oli kesään sopivia syötäviä: sokeriherneitä, mansikoita (tosin ne olivat Ruåtsista), kirsikoita (Espanjasta), kesäsipuleita, uusia perunoita ja porkkanoita.

There were flowers! Mostly those are balcony-suitable ones.

Then another table had all things edible! Ones, that are clearly associated with summer. Strawberries (not from Finland, though), carrots (those are really delicious), new potatoes, everything!

Kellon hommaaminen oli ihan ensiarvoisen tärkeää! Olin suunnilleen vuoden ajan ihmetellyt sopivaa itselleni.

Perusvaatimukseni olivat oikeastaan aika yksinkertaisia: kellon piti olla titaania (ja tietenkin kiinnityksen pitäisi olla sellainen, että se ollistuu kömpelöllä oikealla kädelläni) ja siinä pitäisi olla naarmuuntumaton safiirilasi.

Ja olihan niitä vaihtoehtoja. Katrrsoin jopa TAG-kelloa. Sern hinta oli kyllä kerrassaan kammottava (oikeasxtaan muiden hintojeen perään oli lisätty nolla (mutta eihän nolla merkitse mitään)). Mutta se ei oikein täyttänyt tuota kiinnitysvaatimustani. Ja ennenkaikkea se oli helvetillisen ruma!

Mutta Citizenin kello tuntui täyttävän vaatimukset ihan hyvin. J a lisäksi siinä oli Eco-Drive.

Watch! That was really important thing. I made some criteriums for it:

1. It must be made of titanium. I really like that metal.
2. Some kind of "plainness". If something looks like gold, it should be it. And that's really much too expensive foe me.
3. Then my right hand is rather clumsy: it must be easily usable!!
4. The glass should be sapphire. That's really durable!

Okay! Quite many different demands. But even expensive ones (TAG Heuer) wasn't good. That was simply ugly! Then one Citizen fulfilled my demands...

Kellon ranneketta pienennettiin ihan pikkuisen. Sillä aikaa saatoimme mennä muihin liikkeisiin.

Siellä ei ollut namuliikettä. Hyi häpeä!

There were some simple modifications (mostly making the watch suitable for my wrist). So, we can go to another stores.

Candies. No, none! Hey, they should be really shamed of that fact.

Sitten irtoteetä. Sitähän minä juon. Tälläkertaa se oli raparperilla ja kerma-aromilla höystetty.

Vanhemmilleni jotain tuoretta kahvia. Kieltämättä tuore, vastajauhettu kahvi tuoksuu uskomattoman hyvältä!

They sell coffee in that shop. Okay, I don't drink coffee. Not ever! But my parent just love it. And I really love the lovely scent of it!

Then tea. I really love it. I purchased one sort of it.

Tältä kello sitten näyttää. Oikeastaan aika pelkistetty. Ja siitä minä nimenomaan pidän!

This is the watch. Quite plain, but that's the thing, I like!

Then that have "Eco-Drive". No problems with batteries!

Ja sittenpä olikin vuorossa paluu. Kuski saa raahata minuyt lavalle. Minä en tosiaankaan ala peruutetta ihan sokkona!

Toimintaterapeutti oli ymmärtänyt, että oikeastaan ainoa järkevä tapa olla olematta kuvia, on ottaa itse niitä.

Then we were back home. The driver moves it. And that isn't any easy thing: this weights really much.

Now occupational therapeut has figured understood, that is she takes the pictures, then she isn't in them...

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.

Guest book

Back to main page.