Synapsia, kolmas viikko

Synapsia, Third week

Maanantai 31.10.2005 Monday Oct 31st, 2005

Edellisenä iltana Ökö vaikutti hämmästyneelta, kun menin niinkin aikaisin nukkumaan. Minulla on pitkin vasenta reittäni pikkuisia, neulanpiston näköisiä jälkiä (mustavalkokuva tekee ne tosi karmean näköisiksi). Ne ovat itseasiassa Ökön tekosia: istuessani pyörätuolissani se nousee reittäni vastaan ja haluaa syliini silitettäväksi: "Olli ota sylkkyyn".
Ja aamulla hämmästystä herätti lähinnä kummallisen aikainen nousuaika. Siis aika, jona Olli saattaa sekopäissään mennä nukkumaan, muttei koskaan nouse. Pappakin tuli sitten jossain vaihessa. Ja sain molemmat kissat syliini. Missä ne viihtyivätkin ihmeen pitkään, kunnes Helmi esitti aarian oopperasta: "Tahtoo pois, minua kidutetaan". Muutoin katit olivat aikalailla tillintallin. Eiväthän ne voineet tosiaankaan kuvitellakaan, että Olli lähtisi pois joksikin aikaa.
Last night Ökö was quite surprised when I went to bed quite early. Actually I have small marks in my left thigh (B/W photo makes them look really horrible). Those are made by Ökö and her nails (too long, obviously). She wants to get into my lap, where I would rub her.
Cats were really surprised, when I got up at some awful time. Olli might go to sleep at such time. But getting up? No way! My father came. And he gave both cats to my lap. Nothing special for Ökö, she really loves it. But Helmi doesn't. Although it took quite long time, before she sung an aria from opera: "Let me down".

Invataksi tuli pikkuisen myöhässä. Se oli hankalaa siinä mielessä, että olin muutenkin viritellyt sen aika viimetippaan! Sitten piti viedä kaikki roinat huoneeseeni. No, en minä myöhästynyt ekasta terapiasta muutamaa minuuttia enempää.
Handicab was late (again)). And I have made rather tight schedule. But he used cab-man-traffic-instructions. And I wasn't badly late.

Ihan ensimmäisenä oli seisomista. Ja olin tietenkin unohtanut lukemisen. Silloin olikin erinomaista lukemista on kameran käyttöohjeet. Kai niitäkin pitää sentään joskus vilkaista! Ja sieltä löytyy kasapäin uusia ja ihmeellisiä temppuja, joita kamera osaa.
First thing was standing. But I had no book with me. Half an hour standing! But I had instruction manual of my camera. Maybe reading that might be useful? Yes! Because there were many very interesting things. If nothing else helps, read the fucking manual...

HydroJettiä heti seisomisen perään. Ja olihan se ihan kiva juttu: puolen tunin laiskottelu kesken kaiken. Tosin tyynyä sai siirtää alemmaksi. Hierovat vesisuihkut osuivat nimittäin niskaani. Ja se ei ole ihan kiva juttu! Eivät ne sielläolevat arvet arkoja ole, mutta kuitenkin...
HydroJet was next thing. Rather good, because I was very tired. But there were a slight problem: scars (four operations done) in my neck were irritated by that thing. But it was easily solved: pillow backwards. And that solved the thing!

Ja sitten jumppaa. Tai olihan siinä välissä viitisen minuuttia. Ensialkuun kokeilimme taas portaita. Kyllähän se on aika rankkaa. Ja minä en ole ihan vakuuttunut ohjeista: toisaalta käden pitäisi olla valtaisan pitkällä, toisaalta en saisi ihmeemmin röhöttää.
Sitten taas kävelyä kanikopilla. Ilmoitin haluni, että siitä saisi ottaa kuvan (kuvauksellista ja lisäksi porukka taatusti ihmettelee nimitystä "kanikoppi").
Then physical therapy. Actually that was nearly the same as once before: stairs and walking. But that's the thing. Repetition!!

Jumpan jälkeen oli sentään syöntiä (lindstömminpihviä ja perunamuusia, vaikkakin tykkäsin enemmän siitä sisäkkeenä olleesta pottusalaatista) ja ilmeisesti lepoa. Elikkä se (siis lepo) jäi väliin, minä touhusin tämän kirjoittamisen kanssa.

Lähimmät hoitajat saivat lukeakseen tuotokseni edelliseltä viikolta. Minä itse menin käsiryhmään. Sen ryhmän toinen puoli ei vieläkään herätä ihmeemmin kiinnostustani. Musikaalisuus ei herää viikossa!
Nurses read my texts from last week. And week before that. And what did they decide? Actually I don't know...

Iltapäivävälipalalla taas sudokua. Tee oli onnetonta vihreää litkua eikä minkäänlaista sokeritonta annettu. Ilmeisesti voimallinen inhonosoitukseni ylisokeriseen iljetykseen aiheutti sen.
Sudoku at afternoon snack. Japanese like to make everyone else look stupid.

Päivälliseksi oli kalakeittoa. Koska välipala oli jäänyt heikoksi (tai oikeastaan olemattomaksi), otin nyt sen kanssa parikin leipää (kinkkua ja sinileimaa päällä). Se aikoinaan tekemäni esitys oli ilmeisesti vihdoinkin ymmärretty! Tai luultavammin olin yksi monista asiaa vaatineista.
Then some dinner. My suggestion about labeling garbage bins has finally succeeded.

Tiistai 1.11.2005 Tuesday Nov 1st, 2005

Hommeli alkoi taas tänäaamuna seisomisella. Minä en tosiaankaan pysty keksimään mitään fiksua ja filmaatista sanottavaa siitä. Luin iltapäivälehtiä sen aikana. Toinen lehdistä oli vetänyt herneen nenään kun Anu Saagim nimitti persjalkaisia suomalaisämmiä persjalkaisiksi suomalaisämmiksi. Tuo kriisi ei mielestäni ole niitä kaikkein huomattavampia...
First thing of today was that standing! Repetition...

Olin syönnin jälkeen pikaisesti huoneeseeni kolmoskerrokseen. Joku kakkoskerroksessa asuva selkäydinvammainen oli nähnyt jotkut sivuni. Ja tykkäsi niistä, koska niissä oli kuvia. "Virallisilla" sivuilla ei kuulemma ole. Lisää tuollaista palautetta!
After lunch I was going to my room. Then someone from spinal chord injuries said, that he had read y pages about Synapsia. And he liked those pages! Because there were so much pictures. I really like such feedback!

Toimintaterapian versiossa seisomisestatouhutaan jotain. Tälläkertaa pelasimme peliä "Fits". Pelin pelaaminen antaa tarkoitusta seisomisella. Eli vaikka alaselkä oli aika kipeä, halusin silti pelata.
Occurationall therapy has its own version of standing up. There that happened while doing something else. Very nice way! This time we were playing game "fits". Okay, I must admit, standing up hurt. But the game... By the way, I won.

Sitten olikin neurokallonkutistajan vuoro. Alunperin ideana oli jonkinlaisten piirrostestaus. Mutta loppujenlopuksi hän alkoi katsella tekemiäni WWW-sivuja. Ja mitä ilmeisimmin tykkäsi niistä. Tai oikeamminn oli kohteliaasti vaiti mielipiteistään.
Neuroshrink wanted to do some new tests. But then she was interested about my WWW-pages. And naturally, how she looked out there.

Ohjelmaa on tosiaankin surkeanheikosti. Siis huomenna. Olin joutunut tilaamaan invataksin viemään minut Jorvin sairaalaan verikoetta ja röntgenkuvaa varten. Samalla tuolla päivällä ollut toinen tapahtuma peruuntui (en todellakaan ollut mitenkään erityisen onnellinen), Eli sumplin nyt taksien kanssa, että kävisin kotonani. Muutama tunti onnistuu helposti.
Next day is really very nasty. Actually 'nasty' is wrong word. 'Empty' is much better. There were two happenings. But then I had a trip to Jorvi hospital. Blood sample and some kind of X-ray pictures, And because of that, I had to cancel! Not nice.

Ari tuli käymään. Kuulemma parturointi oli tälläkertaa ollut aika lyhyt juttu. Täällä Aria alkoi kiinnostaa käsihuuhde. Onko todellakin niin, ettei mitään denaturointiainetta ei ole käytetty? Silloin se olisi Erehdys isolla E-kirjaimella. Siis pikkuglyseriinit eivät kunnon densoa häiritse (murkinat liikkuvat vain liukkaammin). Hienostelijoita varten sen voi tietenkin tislata pois.
Ari Mujunen came. He noticed, that another stuff used for cleaning hand, had plenty of alcohol. But no denaturing. Very Big mistake in Finland.

Tarkoitus oli katsella telkkaria huoneessani. Mutta siitä oli katkaistu sähkö kytkimellä. Siis tuolla parin metrin korkeudessa olevalla. Siis se on ihan järkevää maalla, jossa sähkö tulee salamaniskuille alttiita avolinjoja myöten. Mutta tämä on stadi, ei mikään umpijunttila!
I wanted to watch telly in my room. But that was really very impossible (which is not accessible by remote control)): the main switch was turned of. And it is up there...

Keskiviikko 2.11.2005 Wednesday Nov 2nd, 2005

Nukuin tosi surkean huonosti! Tiesin, että aamulla pitäisi nousta surkean aikaisin. Silloin ihminen itsekin herää suunnilleen oikeaan aikaa - yleensä tosin aikaisemmin.
Herätys oli sitten aamulla tosi lohduttomaan aikaan: 6:30. Todellisia inhonväristyksiä herättävä aika. Minulla olisi Jorvissa aamukahdeksalta paastoverikokeet (insuliinidiabeetikko menee vauhdilla jonon ohi) ja sitten röntgenkuva (tosi tavallinen keuhkoröntgen). Sitten vain kuppilaan syömään sämpylä ja sokeriton wieneri. Höystettynä molemmilla iltapäivälehdillä ja putelilla limppaa.
Tämä oli kuitenkin aiheuttanut sen, että päivän toinen terapia piti peruuttaa!
Elikkä oli ihan luonnollista mennä kotiin: kissoja ja sähköposteja.
Morning would be really extremely early. And I slept really very badly because of that! I had to get up at really awful time: 6AM30. I have to be at Jorvi hospital at 8AM (even that is horrendous time. But there is was relatively simple thing: blood samples and X-ray pictures (thorax, very simple stuff).
Then eating (those blood test required not eating). Nothing very special. But naturally tabloids with it. But that took so much time, that I had to cancel my other therapy for that day.
So, naturally I went home: cats and e-mails.

Ainoa terapia tänään oli siis hironta kolmelta iltapäivällä! Eli oli ihan luonnollista, että tulin sairaalasta kodin kautta kuntoutukseen. Eipä siinä ollut kuin muutama hassu tunti sähköposteihin. Mutta sai siinä jotain aikaiseksi.
Eli hieronta jäi tänään ainoaksi. Ja merkitään nyt tulevia tarpeita varten niska-hartiaa se oli. Se vatsallaanmakaaminen ei varsinaisesti ollet kivaa. Tai oikeastaan siihen asentoon vääntäytyminen.
The very only thing today was massage! Neck and shoulder Actually I noticed this evening, that my left arm has problems. Supporting my head all day makes it so tired. Because head is awfully heavy thing.

Iillalla nukuin lyhyesti! Ihan simppelisti, koska olin melkoisen väsynyt aikaisesta herätyksestä. Alunperin tarkoitus oli ihan yksinkertaisesti vain maata ja lukea. Mutta nukkumiseksi se meni!
In the evening I slept for a short period. Highly untypical for me. But when II had to wake up so awfully early!

Torstai 3.11.2005 Thursday Nov 3rd, 2005

Ihan heti aamulla sairaanhoitaja ja harjoittelija tulivat sumplimaan. Ja harjoittelija sai vetää tukisukan jalkaani. Hänen erittäin hyvä kysymys: "miksi?" jäi vastaamatta, koska sanat "laskimo", "imuneste" sun muut sellaiset eivät oikein kuuluneet aktiiviseen sanavarastooni. Mutta kyllä hän sai nähdä insuliinipumpun kaltaisen ihmeen. Siis sellaisen ihmeen edessä on jopa sisätautien tohtorilta menneet pasmat sekaisin...
I forgot to put my cellular phone to wake me up. Actually no need! Because I naturally woke up at very suitable time! Then nurse and trainee came. Trainee was made to put that support sock on. She asked very simple question: "why". That was really hard place to nurse and me. Because we knew the answer. But in Finnish!
Okay, my diabetes and insulinium pump were more interesting thing. And that was typically hard thing for doctors, too. For really highly educated ones have big problems. They don't understand, that they are not even supposed to understand it! I do, and that's enough!

Aamiainen oli taas yhtä aneeminen kuin ennenkin. Se kun on ollut suunnilleen sama jo 15 vuotta. Ei ole tosiaankaan mitään järkeä lähteä muuttelemaan sitä.
This is my breakfast. Okay, it looks quite anemic! But I have just same thing for 15 years. And I haven't died. So, it is good enough, no idea changing it!

Ruoanjakelija-Lea jää ilmeisesti aika pian eläkkeelle! Hän on ollut täällä jo tosi pitkään. Silloin ihan ensimmäisellä kerrallani (joskus 90-luvun alussa) hän oli hoitelemassa allasta (se oli onnettoman pieni silloin, ei ollenkaan tällainen ruhtinaallinen luomus) siellä Wanhassa Käpylässä. Ja sen jälkeen ruokapuolella.
Aiempina vuosina:


She is going to be at pension very soon (in week or so). She has been here all time I have visited this place. Really long time that is...
Some earlier pictures of her:

Toisena terapiana tänään oli seisominen. Ja tietenkin myöhästyin pikkuisen siitä. Hain nimittäin iltapäivälehdet. Koska muutoin tuotllainen puolen tunnin seisominen olisi kuolettavan tylsää. Ileisesti lääkärillä oli kierto. Videopuhelut oli saatu onnistumaan. Skype ei siis tue sitä. Mutta se tuo upean äänenlaadun. Kuva välitetääm MSN Messengerin kautta. Siellä ei äänenlaadussa taida olla hurraamisen paikkaa...
Then it was time for other therapy: standing.
Doc was there. And then he saw me. He had succeeded making video-calls. Using skype (very good quality of sound) and MSN Messenger for pictures.

Harjoittelija tuli vastaan kun olin menossa murkinalle. Ilmoitukseeni, että haluan ottaa kuvan tuli erittäin Naismainen vastaus: poseerausta täysillä. Hän on kuulemma Keniasta.
That trainee was at isle, when I was going to lunch. I said, that I wanted to take a picture. Very Feminine response: brushing and such. Not necessary; I want to have quite realistic impression, no fairy-tales! By the way, she comes from Kenya.

Vanhempani tulivat pikkuisen ennen HydroJettiä. Ja tietenkin sitä ihmettä piti näyttää. Parhaiten sitä voisi kuvailla vaimentamattomaksi vesisängyksi. Siellä sisällä kulkee sitten jonkinlainen "kelkka", johon on kiinnitetty jonkinlaisia vesisuihkuja.
My parents came before HydroJet. Then I could show it! Basically it's just like waterbed.

Sen jälkeen iltapäivävälipalaa. Siellä ei ollut ketään tosi pitkään aikaan. Ja tarjolla oli vain ylisokerista kuivaa kakkua. Erittäin epäsopivaa minulle. Mutta pitkän odotuksen jälkeen joku sentään tuli. Ja kieltämättä se sokeriton pulla oli kerrassaan herkullista! Minulla ei valitettavasti ollut mukanani iltapäivälehtiä. Mutta kameran käyttöohje ratkaisi ongelman!
Afternoon snack after that. Big problem, there were no persons. And that cake wasn't clearly suitable for me. But then I got a bun, that was suitable for me (and certainly much more delicious that that cake).
I hadn't tabloids with me. But manual of my digital camera solved that problem.

Olen jokakerta (siis kuntoutuksessa) ollut jollain retkellä (yksi riittää kyllä). Ttälläkertaa leffassa. Valittavana oli "Äideistä parhaain" ja joku Zorro, taisi olla "Zorron legenda". Eli valinta oli aika helppo.
Ja kyllä se oli oikein viihdyttävä hupipläjäys.
Every time I'm in rehabilitation, I take some trip. This time it was a movie. Zorro. I think "Legend of Zorro". Anyway it was some kind of total entertainment. And that's it...

Perjantai 4.11.2005 Friday Nov 4th, 2005

Jalkojenhoito oli lohduttoman aikaisin aamulla. Sinänsä se ei ole ihan kivaa minulle, jalkani saattavat nytkiä kerrassaan inhottavasti refleksien takia. Vaikutti siltä, että tukisukat aiheuttivat jalkoihini pahoja ongelmia. Siinä onkin aika paha dilemma.
I had pedicure. Sounds nice thing? Really horrible early! But pedicure isn't actually very nice. I've got very bad reflexes.

Toimintaterapiassa oli oikeastaan aika paljon keskustelua. Eli miten lähinnä tuota uimista voisi hoidella. Siis kun uimisveteni on oltava aika lämpimiä. Liikun nimittäin niin onnettoman hitaasti. Eli "tavallinen" uimahallivesi ei tosiaankaan sovi minulle.
Ja sitten ihan lähitulevaisuuteen. Nimittäin ihan kohta olisi uiminen. Ja en tosiaankaan ehdi mitenkään sinne käsiryhmään.
Occupational therapy was mostly just talking. And quite nice having those things.

Minä todellakin tykkään uimisesta. Sen olen tainnut toistaa jo aika monta kertaa.
Swimming. I really love that.

Ensialkuun olin peruuttanut käsiryhmän. Ihan järkevää, juu. Olin ruokalassa, kun yllättäen paikalle pullahti toimintaterapeutti. Kuulemma ryhmään oli ilmaantunut vain yksi onneton. Eli nyt kelpaa kuka vain. Ja kyllähän minä tulin. Kunhan olin saanut murkinoitua. Siellä oltiin onnistuttu porukan haalimisessa!
Then it would had been "hand-group". But I have canceled it. Because my time-table was really much too full there. But when I was eating, occupatinell therapeut popped out. "Come there, Olli". Okay, okay. But I ate first!

Sitten kotiin. Niin teen aina näin perjantaisin. Ja siellä oli jälkiruokana tällainen valtaisa hedelmäpläjäys. Verensokerini olivat koholla vielä nukkumaan mennessänikin...
I go home every Friday. At dinner we had as dessert this fruit-thing. My blood-sugar was sky-high even when I went to bed...


Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.

Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Guest book

Back to main page.