Synapsia

Manantai 31.1.2005
Monday January 31st, 2005

Aamulla oli luonnollisesti herääminen. Edellisenä yönä oli kaikenlaista erittäin oleellista tehtävää. Eli nukkumaanmeno luisui tuhoisan myöhään. Sitten olisin siirtänyt aamuisen taksini tuntia myöhäisemmäksi. Mutta invataksien päivystäjä ei sitä kuulemma voinut tehdä (mitä ihmettä päivystäjä sitten tekee?). Elikkä minun oli pakko soittaa aamuseitsemältä. Se ei ainakaan lisää mielenhilpeyttä...

Monday morning I wake up naturally at home. But my first (and only!) therapy was late in the afternoon. I've to move time of my cab later. No need to go there extremely early.

Ensimäisnä koteenani oli PC SuperStore. Sieltä oli hommattava uusi muistikortti. Edellinenhän meni jostain ihmeellisestä syysta. No, minulla on nyt sellainen. Sitten tietenkin parisen Linux-lehteä yleiseksi mieleniloksi.

My memory-card for my digital camera had bad problems, as I had explained. I really have to get a new one. Maybe some photo-shop? Hey, PC SuperStore is very close, I go there. And now I have suitable memory card. Then I purchased some Linux Linux magazines. And another told about digital photography!

Tulin Synapsiaan ehkäpä pikkuisen ennen yhtätoista. Tämä naulakko on oikeastaan oikein peruspervo juttu. Minä pystyn joko katsomaan ylös tai panemaan takkia naulaan. Mmutta en tosiaankaan molempia yhdessä!

Then to Synapsia. There I noticed this coat-thing. Which is not suitable for me. Muscles in my neck are nearly non-existing. Surgical operations (four of them) to my neck have done it. So, I have use my "good" hand to support my head, if I would like to see it. Or use the good hand to put my coat away. But not both!

Mutta eipä siinä mitään: edellisellä viikolla minulla oli ollut ohjelmaa liikaakin, tällä viikolla ongelma on se, ettei ohjelmaa juurikaan ole. Inhottavan hyvä esimerkki on juuri tämä päivä: kerran uima-allasta ja siinä kaikki!!

Jumpparihan näki listan, eikä ollut ollenkaan onnellinen siitä. Hänen kannaltaan olisi varmasti parasta, jos kuormitus olisi mahdollisimman tasaista. No, tulihan siihen edes jotakin lisää. Jotain tulikin. Ei ehkäpä mitenkään kovin valtaisaa määrää, mutta kuitenkin.

Now the physical therapeut came.She wasn't very happy about my schedule. Maybe she can do something to it? And she got really something!

Mutta oikeastaan ainoa ohjelma tänään oli uinti. Ja olen jo monta kertaa vakuuttanut, että juuri uiminen on oikeastaan ainoa fyysinen jumppa, josta tosiaankin pidän kuin hullu puurosta. Siis on oikeastaan kivaa saada eräänlainen "tunne", että pystyn edes jotenkin kävelemään. Ja se on tosiaankin mahtava tunne. Kyllä minun täytyy myöntää, että olin sen jälkeen aika rättiväsynyt. Mutta entäs sitten!

The very only therapy today was swimming. But I have admitted several times, that I really love swimming. Because I can stand and walk in water. Not so easily, but somehow, anyway.

Minulla on tosiaankin äärimmäisen surkea nimi- ja kasvomuisti En esimerkiksi tosiaanlaan muista hnänen nimeään.

I have really extremely bad memory about faces or names.

Tuon jälkeen mittasin verensokerit. Jotka olivat ihan pilvissä. Olen oppinut itse kompensoimaan asiaa ihan tehokkaasti.

I was quite puzzled about my blood sugar level. So I measured it. And it was really extremely high! Okay, I know how to compensate it.

Illalla Pappa tuli käymään täällä. Pääohjelmana oli Elisasta lähetetystä laskusta valittaminen. Mitä ilmeisimmin en ollut ihan ainoa valittaja...

Tiistai 1.2.2005
Tuesday February 1st, 2005

Homma alkoi toimintaterapialla. Ja oikeastaan tärkeinpänä oli kirjoittamani juttu. Terapeutti löysi jopa oman ison kuvansa. Joka oli ilmeisesti ihan tyydyttävä.

In the beginning I had occupationell therapy. We played again 4-in-row. There's a picture of the last time. I had printed everything on paper. And read it. And obviously I haven't said things too heavily. Because she didn't object much...

HydroJet oli asetettu jollekin onnettoman pienelle teholle. Ei minulle! Ilmeisesti sinä aikana, kun olin koneen möykättävänä, paperikopio tekemistäni sivuista oli kiertänyt siinä porukassa. Ja ilmeisesti en ollut sanonut kenestäkään ainakaan liian rumasti...

Then HydroJet. That was in really sorry setting. I could even hardly feel it. It should be at full power! During the time I was in machine, everyone there obviously read the paper. And I had been much too kind: no-one objected!

Oikeastaan ihan heti HydroJetin jälkeen oli jumppa. Niitä tyypillisia lattiajuttuja tehtiin nyt blintillä. En oikein tiedä! Siis alasrötväyksessä olisi puolisen metriä lisää matkaa. Ei kuulosta mitenkään valtaisan houkuttelevalta.

Tämän jälkeen alkoikin kaikenlainen venyttely ja olkapääni vatkaaminen. "Ei saa tuntua kipua", oli jatkuvasti toistettu perusilmaus. Mutta jos niin on, voi esimerkiksi venyttelyt unohtaa ihan täysin. Jumppari oli järjestämässä tänään synttäreitä miehelleen. Teatteria ja jokin syömispaikka jostain Käpylästä. En minä tiedä ravintoloista siellä yhtään mitään. Mutta entäs joku pikkuisen pitempään täällä ollut jumppari? Onhan tämä nimenomaan Käpylän kuntoutuskeskus... Niin juu, ne tekemäni WWW-sivut menivät kopiointiin.

Then gym. First were thing, that were done in Pitäjänmäki at floor. Here in gym-bed. I didn't feel so certain about that. Half a meter more space to fall down. Okay, then some stretching and stuff like that. The secret mantra of everything was: "You should feel no pain". What? Because pain is definitely thing that will happen! She took my paper to photocopy.

Lounaalla oli murkinana pizzaa. Pohja oli aika tavanomainen pullapohja. Mutta päällys olikin sitä jotain. Meetwurstia (se voi kylläkin aiheuttaa aika inottavaa turvotusta oikeassa jalassani) ja kinkkua. Ja valkosipulia, jos haluaa. Ja kyllähän minä halusin. Oli se sikamaisen hyvää!

We had pizza on lunch. The base was very ordinary one. But fillings were very great: mozzarella and ham. And garlic.

Tuli aikamoinen kiire naurokallokutistajalle. Siellä hän näki tekemäni WWW-sivut. Ja ilmeisesti tykkäsi niistä. Vai onko kyseessä kallonkutistajien perusoppi: "myötäile vain sekopäätä".

I had quite a hurry to neuroshrink. And I haven't printed WWW-pages. But she had huge monitor. First my webcam-pages. Which were so great (neuroshrinks!). Then pages from my this time in Synapsia. What I say about her? Clearly, nothing very bad. Then it would be just ice to look at other people. She noticed, that I had nice English. Actually I have nice spelling-checker...

Parisen tuntia taukoa, sitten rentoutus. Oikeastaan ihan järkevää niin. Olisi tosiaankin aika typerää stressata, että ehtisi rentoutusryhmään! Siellä muistin sentään panna kännykkäni äänettömälle...

After an hour and half, I had the relaxation group. That time is really quite good. What else, getting stress from relaxation-group!? Cellular phone! That to quiet.

Keskiviikko 2.2.2005
Wednesday February 2nd, 2005

Tämä oli taas surkea päivä, jolloin ei ollut oikeastaan yhtikäs mitään! Jumppari oli huomannut tämän asian maanantaina ja yritti korjata asiaa edes jotenkin.

This "new" type of schedule! Because no-one can easily see, that some day is very empty of full. This day was just so empty! My physical therapeut had noticed that last Monday, and tried to do something about it.

Läheisessä päiväkodissa porukka oli ulkona. Kieltämättä tällälläkertaa on hankalaa saada porukkaa sisälle. Mutta nyt kun oli tullut kunnolla lunta, oli joka-ainoa natiainen ulkona pulkkailemassa.

There seems to be a kindergarten just beside us. Really quite excellent place! There are really quite huge apartment buildings, though is is in the middle of a park. We had quite much snowing last night. So, every kid wants to be out.

Ensimmäinen terapia oli vasta yhdeltätoista. Täällä sellainen aika on tosiaankin käsittämättömän myöhäinen. Kotona se on äärimmäisen aikainen aika. Ja silloin minä olen puoliunessa ja muutenkin kuin perseeseen ammuttu karhu.

Jokatapauksessa nyt oli aikaa ihanaan vähittäiseen ylösnouseen. Saatoin esimerkiksi katsella DVDltäni Speden tuottaman "Saatanan radikaalit" (onnettoman surkea mössö, jossa ei ollut minkääntyyppisiä hyviä puolia). Lisäksi minulla oli aikaa insuliinipumpun ampullinvaihtoon.

Jumppa oli esimmäisenä terapiana. Tosin sitä oli vain onneton puolen tunnin ruikkaus.

My first therapy was at 11AM. That's really late in Synapsia-world. Normally I would consider that time as some kind of refined sadism. But now I had good time to wake up. Very rare luxury here.

Sitten olikin parisen tuntia aikaa. Eli syömään ilman minkäänlaista kiirettä. Ja syömästä häipyessäni ostin luonnollisesti iltapäivälehdet. Otsikoista voi oikein erinomaisesti päätellä, ettei mitään mainittavanpia uutisia ollut, jolloin yritetään ääntää tikusta asiaa. Esimerkiksi jos lehtien oleellisin uutinen on se, että joku on pöllinyt missin kalsarit...

I buy always tabloids. We have two and I buy both of them. Though they are very usually full of nothing. Usually so.

Iltapäivän aluksi jumppari oli saanut tungettua seisontaa. Tuntuu jopa ihan kohtuullisen järkevältä!

In the beginning of evening I had some standing. That's really quite useful for me.

Sitten hierontaa. Katja? Menin jumppareiden kansliaan tiedustelemaan asiaa. Ilmeisesti minun olisi kannattanut jäädä sen seisomapaikan lähistölle huhuilenaan. Koska siellä hän oli.

Then some massage. As II have said, I use mostly my left for everything. It means, that there are a lot of "garbage". Massage makes all "bad stuff" into my whole body. And me very, very tired!

Torstai 3.2.2005
Thursday February 3rd, 2005

Aamu alkoi uintikeikalla. Olihan se törkeän aikaisin, mutta kun edellisenä iltana tiesi mennä aikaisin nukkumaan, ei suurempaa ongelmaa tullut. Tai no joo, kyllähän minä unohdin olkalaukun (missä olisi ollut mukana kamera (elikkä ei kuvia)) ja pyyhkeen...

Harrin asiakas ei ollut tullut. Eli ajankulukkeeksi hän osallistui terapiaani.

This day started with swimming. That was really quite early, but there were no problems, because I knew about it. Okay, I forgot my bag (so, no pictures) and towel.

Ihan heti senjälkeen oli HydroJet. Saattoi nähdä selkeästi, että olin oikeastaan aika rajusti kuitenkin väsähtänyt uidessa. HydroJet tuntui oikeastaan aika viileältä!

Immediately after that I had HydroJet. I can see, that I was rather tired because of swimming. This thing was nearly cold!

Lyhyen tauon (jonka aikana panin insuliinipumpun kiinni) jälkeen oli toimintaterapia, jossa sain kuulla, mitä huomisessa kokouksessa olisi. Niin tai siis, mitä hän sanoisi.

Then I had a short rest. I used that for installing my insulinium pump. My occupationell therapeut, what she is going to tell tomorrow in the meeting. And why!

Syönnin jälkeen olikin hierontaa. Takku teki hommelin ja uskoakseni ihan hyvin. Juuri tuota ennen oli pyörätuolini renkaisiin oli pantu ilmaa.

After lunch I had massage by Takku. Before it I got more air to the wheels of my wheelchair.

Joskus iltapäivällä neljältä oli lähtö Jumboon. Ostoksille. Kaikenkaikkiaan neljä kuntoutujaa (joista minä olin ainoa pyörätuolia käyttvä) ja kaksi saattajaa.

In late afternoon, we went to Jumbo. That's a mall just quite near. There were four patients (and I was the only with wheelchair) and two nurses.

Tavoitteenani oli hommata kengännauhat (onnistui, juu), sokeritonta lakua (sitä ei tosiaankaan ollut) sekä jotain heräteostoksia (taisipa olla vain Pikseli-lehti).

I wanted to purchase from there some rather simple things:

Aika uskomattoman kaamea puutarhatonttu. Ja vielä saunaliikkeessä. Aika uskomatonta krääsää siellä.

Sauna boutique? Whatever this elf does there?

Prisman sokerittomat tuotteet. Onkohan niitä kolme vai neljä erilaista. Sokerillisia tuotteita on parikymmentä metriä. Ja kahtapuolta käytävää.

These are sugarless products of Prisma. 3-4 of them. And really awfully many sugaric things.

Tässä olen sitten tullut sieltä. Tuo on Prisman muovikassi. Mutta onneksi mainos on vain toisella puolella. Minä en tosiaankaan halua mainostaa kauppaa, joka on oikeastaan aika surkea.

This plastic bag is from Prisma. But I don't want to advertise that place.

Perjantai 4.2.2005
Friday February 4th, 2005

Perjantai oli oikeastaan kokonaan poislähtöä. Siis oikeastaan se lähtö olisi vasta sunnuntaina, mutta tuskinpa kovinkaan monet lähtevät silloin pois. Oikeastaan yksi loppujuttu on loppukokous. Se on oikeastaan ihan järkevä juttu. Lääkäri toimii puheenjohtajana. Terapeutit (ja hoitajani) kertovat tekemisaistään. Itseasiassa näin saadaan jonkinlainen yleiskuva kaikesta mahdollisesta. Pappa toi mukanaan ison kasan Runebergintorttuja...

Friday was about going home. Actually the correct day would be Sunday, but there aren't really nothing to do!

We had a meeting in end. And that's really good idea. Every therapeut of mine tells what she (very typically so) had done.

Sitten oli vuorossa lääkärintarkastus. Eipä siinä sinänsä ollut oikeastaan mitään ihmeelisempää, sain vain kuulla, että tekemäni WWW-sivut pitäisi lähettää sinne. Tai siis oikeastaan linkit niihin.

Then checkup by doctor. Actually nothing like that. He wanted link to this page. OK, no problems.

Ihan viimeinen ohjelma oli käsiryhmä. Jossa oli oikeastaan ihan sama juttu kuin viime perjantaina.

Last therapy session was the hand-group. It was actually just like one in last Friday.

Kotona olivat vastassa molemmat kissat. Ököllehän se on ihan tyypillistä. Mutta Helmille tosiaankin erittäin epätyypillistä käytöstä!

When I came to home, both cats were waiting for me. That's really quite typical for Ökö. But definitely not for Helmi.


Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Vieraskirjani

Takaisin pääsivulle.

Olli Arnberg <oar@arnberg.fi>

Guest book

Back to main page.